– Odotamme EKP:n jatkavan rahapolitiikkalinjansa kiristämistä ja nostavan talletuskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 3,5 prosenttiin. Talletuskorko on nousemassa korkeimmilleen elokuun 2001 jälkeen, mikä alleviivaa koronnostosyklin aggressiivisuutta, kirjoittaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Keskuspankki on pohjustanut koronnostoa vahvasti ja markkinat hinnoittelevat noston täysimääräisesti. Koronnosto ei siis pääse yllättämään markkinoita.
– Markkinoiden katseet ovat vahvasti EKP:n tulevia toimia koskevissa vihjeissä ja ennakoimme keskuspankin antavan selvän signaalin lähestyvistä lisätoimista. EKP:n jäsenet ovat tuskailleet aivan liian nopeana jatkuvaa pohjainflaatiota ja työmarkkinoilta kumpuavia hintapaineita, eivätkä hintapaineet ole katoamassa nopealla aikataululla minnekään, Hännikäinen toteaa.
Lisäksi EKP:n jäsenet ovat indikoineet heinäkuun koronnostohaluja, mutta epävarmuudesta johtuen keskuspankki tuskin haluaa sitoa käsiään seuraavaa kokousta pidemmälle.
– EKP:n koronnostosykli on jo takakaarteessa. Ennakoimme vielä yhtä 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa heinäkuussa ja odotamme keskuspankin asemoituvan tämän jälkeen tarkkailulinjalle seuraamaan jo tehtyjen merkittävien rahapolitiikan kiristystoimien välittymistä talouteen, Hännikäinen arvioi.
Inflaatiokuvaan liittyvän epävarmuuden takia syyskuun koronnostoakaan ei voida poissulkea. Hännikäisen mukaan euroalueen reippaimmat korkoliikkeet ovat jo jääneet taakse, ja siksi euribor-koroissa on nähtävissä enää rajallisesti nousuvaraa.
– Ennakoimme kolmen kuukauden euriborin kohoavan kesän aikana 3,75 prosenttiin ja asuntovelallisille keskeisen 12 kuukauden euriborin liikkuvan kesän yli nykytasojen tuntumassa.
EKP:n koronnostosyklin päätepysäkin lähestyessä huomio siirtyy vähitellen korkojen noususta siihen, kuinka pitkään korot pysyvät selvästi viime vuosia korkeammissa lukemissa.
– Euroalueen hintapaineista johtuen arvioimme EKP:n pitävän rahapolitiikkalinjansa kireänä pidemmän aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kotitalouksien ei kannata haikailla nopeaa paluuta alhaisten korkojen aikakauteen, vaan on syytä totuttautua nykyisen korkotason jatkumiseen, Hännikäinen sanoo.
