Eduskunta käsitteli tänään keskiviikkona valtioneuvoston asetusta varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista.
Valtioneuvosto joutui muuttamaan asetusta viime perjantaina, jolloin siitä poistettiin rajaus vanhempien työskentelystä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Kaikki peruskoulun 1.—3. luokan oppilaat voivat nyt saada tarvittaessa lähiopetusta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoi, että syynä oli se, että säännös olisi ollut perustuslakivaliokunnan mielestä ongelmallinen. Säännöksen yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevistä olisi pitänyt olla täsmällisempi ja tarkkarajaisempi.
– Valiokunnalla ei ole huomautettavaa rajauksen poistosta, Johanna Ojala-Niemelä sanoi.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi, että pyrkimyksenä on saada aikaiseksi kansallinen seurantajärjestelmä, jossa aluehallintovirastojen kautta saataisiin viikoittain tietoa, paljonko lapsia on varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa.
– Tämän viikon tietojen mukaan varhaiskasvatuksen piirissä olisi noin 26 prosenttia lapsista ja 1.-3. luokilla noin kahdeksan prosenttia. Kansallinen arvio on se, että tässä ei ole tapahtunut mitään suurta muutosta edelliseen viikkoon verrattuna, mutta paikkakuntakohtaisia eroja kyllä voi olla, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan vanhemmat ovat hienosti noudattaneet ohjeistuksia ja suosituksia, että lapsia pidä viedä varhaiskasvatukseen eikä lähiopetukseen, ellei ole pakko.
Puute kansallisessa varautumisessa
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kysyi, onko listaa kriittisistä aloista tarkoitus päivittää, jos lähiviikkoina joudutaan menemään vielä tiukempiin rajoituksiin.
– Olisi todella tärkeätä, että pystyttäisiin määrittelemään kriittiset alat ja täsmentämään asetusta niin, että epidemian edetessä on mahdollista määritellä ne kriittiset alat, kansanedustaja Mia Laiho (kok.) sanoi.
Opetusministeri Li Andersson sanoi, että hänenkin mielestään listaus tai määritelmä kriittisistä aloista tarvitaan Suomeen.
– Tällainen puute meidän kansallisessa varautumisessa selvästi on, kun tätä ei minkään virallisen tahon toimesta ole määritelty. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole se taho, joka koko yhteiskunnan tasolla voi määritellä, mitkä ovat kriisiolosuhteissa kriittisiä aloja. Siksi tätä valmistelua nyt tehdään valtioneuvoston kanslian toimesta, Andersson sanoi.
