– Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut tasaisen hyvä peruskoulu. Edelleen koulu pitää varsin hyvin huolta keskiverto-oppilaasta, mutta yhä useammalla oppilaalla menee heikommin ja koulujen väliset erot uhkaavat kasvaa, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoo Helsingin Sanomille.
Segregaatiolla tarkoitetaan sitä, että asuinalueet eriytyvät sen suhteen, minkälainen tulo- ja koulutustaso niiden asukkailla on. Sosioekonomisesti matalammilla alueilla on myös enemmän sosiaalisia ongelmia.
Yksi tekijä segregaatiossa on maahanmuutto. Pääkaupunkiseudulla on kouluja, joissa jo yli puolet oppilaista on vieraskielisiä. Vieraskielisyys tarkoittaa usein sitä, että lapsi tarvitsee runsaasti tukea, jotta voisi oppia.
Adlercreutzin mukaan yhteiskunnan täytyy olla valmis tarjoamaan tätä tukea.
– Meidän pitää nähdä, että suomalainen yhteiskunta muuttuu, se ei ole meille uhka vaan elinehto, me tarvitsemme tekijöitä ja osaajia muualta.
– Samalla se tarkoittaa, että myös koulumaailma muuttuu, ja silloin meidän pitää pystyä tarjoamaan sitä tukea, mitä muutos edellyttää. Tämä on sellainen asia, että jos hoidamme sen hyvin, se vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta taloudellista hyvinvointiamme, Adlercreutz sanoo.
Hänen mielestään se on pakko ottaa tosi vakavasti.
– Ei ole epäilystäkään siitä, että jos segregaatio lähtee hallitsemattomasti kehittymään, sosiaaliset seuraukset ovat todella isot, Adlercreutz toteaa HS:lle.
