OP Ryhmän ekonomistit arvioivat Suomen talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna hieman tammikuun ennustetta hitaammin. Bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,8 prosenttia ja kasvaa vuonna 2024 0,3 prosenttia. Aiemmin ekonomistit ennustivat 0,5 prosentin supistumista tälle vuodelle ja 0,5 prosentin kasvua ensi vuodella.
Romahdusta ei ole näköpiirissä, sanoi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotustilaisuudessa.
– Talouden iso kuva ei ole olennaisesti muuttunut. Kyse on yhä maltillisesta taantumasta. Korkojen nopea nousu on kuitenkin iskenyt erityisesti asuinrakentamiseen voimakkaasti, ja rakennusinvestoinnit sukeltavat aiemmin ennakoitua jyrkemmin, Heiskanen kertoo.
Asuntoaloitukset ovat Heiskasen mukaan painuneet niin vähiin, että nyt kilvoitellaan jopa 1990-luvun alkupuolen tason kanssa.
Rakennusinvestointien ennustetaan vähenevän tänä vuonna 8,5 prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan investoinnit kehittyvät myönteisemmin, koska kone- ja laiteinvestointien vire on toistaiseksi myönteisempi. Investoinnit supistuvat tänä vuonna 3,4 prosentin ja ensi vuonna prosentin.
Alkuvuonna yksityinen kulutus kasvoi palveluiden vetämänä etenkin verrattuna viime vuoteen, jolloin voimassa oli koronarajoituksia. Maksukorttidatan perusteella piristyminen oli tilapäistä, sillä kulutus on kevään mittaan notkahtanut.
– Se näkyy selvästi, että säästäminen tulee nyt lisääntymään, Heiskanen toteaa.
Vientitulot vähenevät tänä vuonna jyrkästi. Viime vuonna vientitulot kasvoivat ennätyksellisesti hintojen nousun seurauksena. Viennin määrä kasvoi kuitenkin vain hieman. Koko vuoden aikana OP:n ekonomistit ennustavat viennin määrän vähenevän 2,7 prosenttia ja viennin arvon supistuvan 6,6 prosenttia. Riski erityisesti vientihinnoissa on alaspäin.
Työmarkkinoiden tilanne säilyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä vahvana. Merkkejä heikkenevästä vireestä on silti nähtävissä, muun muassa lomautukset ovat kasvaneet.
Vaikka työllisten määrä on kasvanut, merkillepantavaa OP:n mukaan on se, että työtuntien määrä ei ole lisääntynyt, mikä johtuu osa-aikaisten työsuhteiden yleistymisestä.
Inflaatio ohitti huippunsa talvella. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 5,9 prosenttia vuonna 2023 ja 2,3 prosenttia vuonna 2024. Hintojen nousu ei enää perustu energian hintojen nousuun ja ruoan ja tavaroiden osuus inflaatiosta on myös pienenemässä. Sen sijaan palveluhintainflaatio ei ole vielä saavuttanut huippuaan ja taittuu hitaasti.
– Talouden riskejä tarkasteltaessa stagflaation uhka on vähentynyt. Taloudessa tuskin ajaudutaan pitkälliseen korkean inflaation ja työttömyyden jaksoon. Talouskasvun osalta riskinä on monien kriisien aikana muodostuneiden tekijöiden yhteisvaikutus, kriisikrapula. Tästä on jo nyt oireita muun muassa kasvaneina konkurssien lukumääränä, sanoo Reijo Heiskanen.
Jos talous jatkaisi ennakoitua vahvempana ja taantuma lykkääntyisi, odotettavissa olisi voimakkaampi taantuma myöhemmin.
OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela kertoo, että korkojen nousu välittyy Suomeen muuta Eurooppaa vahvemmin, mikä johtuu vaihtuvakorkuisista lainoista, joita meillä on eniten Euroopassa. Kerrannaisvaikutuksia tulee myös viennin kautta.
– Korkojen nousu ei ole vain kustannus tai haitta, vaan etu inflaation hillinnässä, Kortela korostaa.
Kortelan mukaan Suomessa ei olisi järkevää siirtyä kiinteäkorkoisiin lainoihin, joita muualla käytetään, koska tilanteella on taloutta vakauttavia vaikutuksia.
– Tutkimuksen mukaan kulutuksen heilahtelut ovat nousu- ja laskusuhdanteissa pienempiä, kun lainat ovat vaihtuvakorkoisia.