OP Pohjolan ekonomistit pitävät talouskasvuennusteensa ennallaan ja arvioivat Suomen BKT:n kasvavan 2,0 prosenttia vuosina 2026 ja 2027. Kasvua tukevat erityisesti viennin vahvistuminen sekä investointien lisääntyminen.
Suomen talous kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta, ja indikaattorien perusteella talouskasvu on piristynyt yli kahden prosentin kolmannen vuosineljänneksen aikana. Kasvua tukevat ennen kaikkea vienti ja investoinnit, mutta yksityinen kulutuskin on alkanut toipua.
– Kesän jälkeen taloudesta on tullut hyviä ja huonoja uutisia. Öljy on kallistunut ja korot nousseet. Talouskasvu on silti vahvistunut, suhdanneindikaattorit vahvoja ja uudet investointihankkeet tukevat lähivuoden näkymiä, kertoo OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.
Vaikka BKT:n kasvuennuste on säilynyt ennallaan, sen taustalla olevat tekijät ovat muuttuneet: vienti ja investointinäkymät ovat kohentuneet, kulutus hieman vaimentunut ja arvio tuonnin kasvusta noussut.
Vienti on kasvanut jo muutaman vuoden ajan hyvää vauhtia. Jatkossa vientiä tukevat suotuisa markkinakysyntä ja Suomen hyvä kustannuskilpailukyky, minkä seurauksena viennin suhde kansantuotteeseen nousee vuoteen 2028 mennessä korkeimmalle tasolleen viiteen vuosikymmeneen.
Investoinnit kasvavat voimakkaasti osin julkisten hankintojen ja datakeskushankkeiden vuoksi. Myös muut investoinnit elpyvät, mutta asuinrakentamisen taso säilyy yhä verrattain matalana. Kokonaisuutena investointien suhde kansantuotteeseen nousee lähivuosina korkeimmalle tasolle yli kolmeen vuosikymmeneen.
– Investoinnit painottuvat voimakkaasti tuontihyödykkeisiin, siksi ne eivät heijastu vastaavasti talouskasvuun, ja vaihtotase kääntyy jälleen alijäämäiseksi. Samalla ne kuitenkin kasvattavat Suomen tuotantopotentiaalia ja vahvistavat pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, joten tilapäinen vaje on lähinnä myönteinen asia, Heiskanen sanoo.
Yksityinen kulutus on alkanut elpyä, ja vuonna 2027 sen merkitys talouskasvun tukena vahvistuu entisestään. Tänä vuonna kulutusta tukee suurimmalta osin säästämisasteen lasku, ensi vuonna reaalitulojen kasvu. Ennusteen mukaan säästämisaste pysyy edelleen verrattain korkealla osittain nousseen korkotason vuoksi.
Inflaatio maltillistuu energian hinnan laskiessa markkinaodotusten mukaisesti. Suomessa pohjainflaatio on säilynyt matalana, ja kuluttajahintojen nousu on ollut euroalueen keskiarvoa hitaampaa.
Työmarkkinat ovat alkaneet vähitellen elpyä. Työllisyys kasvaa vuonna 2027 hyvää tahtia. Työttömyys alkaa laskea, mutta säilyy yhä verrattain korkealla tasolla, sillä työmarkkinoilla on aiempaa enemmän ihmisiä.
Euroalueen kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisena, kun nousseita korkoja ja energian hintaa kompensoi elpyvä teollisuus ja vientikysyntä. Lähi-idän kriisin vuoksi noussut energian hinta ei ole heijastunut laajemmin muihin hintoihin.
OP:n mukaan inflaatiodynamiikka ei tällä hetkellä juurikaan anna tarvetta merkittävälle rahapolitiikan kiristämiselle. Tällöin pidemmät euriborkorot voivat jopa laskea nykyiseiltä tasolta. Jos kriisi eskaloituu uudelleen, on riski rahapolitiikan kiristyksille ja korkojen nousulle merkittävä.