Ukrainan viranomaiset ovat vihjailleet kuukausien ajan aloittavansa pian vastahyökkäyksen miehitetyllä Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa. Osa asiantuntijoista suhtautuu vastahyökkäystä koskevaan hehkutukseen kuitenkin pessimistisesti, kertoo The Economist -lehti.
Heinäkuun lopulla ukrainalaiset alkoivat tuhota amerikkalaisten toimittamilla HIMARS-raketinheittimillä Hersonin kaupunkiin johtavia siltoja eristääkseen Dnepr-joen länsipuolella olevat venäläisjoukot. Paikallisten virkailijoiden mukaan iskut olivat ”vakavia valmistelutoimia” kaupungin vapauttamiseksi.
Britannian tiedusteluviranomaiset arvioivat, että ”Ukrainan vastahyökkäys Hersonissa on saamassa vauhtia”. Ukrainalaiset virkailijat kuvailivat iskua Venäjän Sakyn lentotukikohtaan miehitetyllä Krimin niemimaalla ”mahtavaksi hyökkäykseksi”. Ukrainalainen kenraali Dmytro Martshenko totesi, että Herson vapautettaisiin vuoden loppuun mennessä.
Asiantuntijoiden mukaan näitä korkeita odotuksia on vaikea täyttää. HIMARS-hyökkäykset ovat pehmentäneet Venäjän puolustusta muun muassa estämällä tykistön pääsyn etulinjoihin. Elokuun 13. päivänä Ukraina ilmoitti tuhonneensa Nova Kahovkan padon ylittävän sillan kiristäen silmukkaa kaupungin ympärillä.
Alueiden valtaamiseen tarvitaan kuitenkin jalkaväkeä. Sotilaallisten oppien mukaisesti hyökkäävä osapuoli tarvitsee kolme kertaa enemmän joukkoja kuin puolustaja. Asutuskeskuksissa suhdeluvun on oltava vielä enemmän hyökkääjän etujen mukainen, jos hyvin puolustetut asemat halutaan vallata. Asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että Ukrainalla ei ole tällaista etua.
Viime viikkoina Venäjä on siirtänyt joukkojaan Itä-Ukrainan Izjumista ja vahvistanut asemiaan Hersonin alueella. Hersonin kaupungista lähteneet pakolaiset kertovat nähneensä kymmeniä uusia Venäjän armeijan ajoneuvoja ja joukkoja erityisesti Nova Kahovkan lähellä.
Sotaa seuraavan Rochan Consulting -yhtiön analyytikko Konrad Muzyka uskoo, että alueella oli heinäkuun lopulla 13 venäläistä pataljoonan taisteluosastoa. Nyt niitä voi olla 25–30.
– Uskomme nyt, että tämä (Ukrainan) mahdollisuus on menetetty. Ukrainalaisilla ei ole tarpeeksi miesvoimaa vastatakseen venäläisten lukuihin.
Vaikka Ukrainalla on paljon joukkoja, suurin osa heistä on varusmiehiä, jotka ovat saaneet vain muutaman päivän mittainen koulutuksen.
Ukraina on käyttänyt kaikista vaativimmissa taisteluissa vain viittä prikaatia, jotka koostuvat kokeneimmista ja taitavimmista sotilaista. Nämä yksiköt ovat uupuneita, ja ne ovat kärsineet kovia tappioita. Uusien prikaatien kouluttaminen ja niiden varustaminen hyökkäystä varten vie aikaa, toteaa Royal United Services Institute -ajatushautomon (RUSI) vanhempi tutkija, tohtori Jack Watling.
Hyökkäyksessä tarvitaan yleensä enemmän ammuksia kuin puolustamisessa. Hyökkäävä joukko kärsii myös suurempia tappioita.
– Vuoden 1992 jälkeen emme ole tutkineet hyökkäystoimia kenttäharjoituksissamme. Kahdeksan vuoden sodan jälkeen Ukrainan joukot ovat erinomaisia puolustustoimissa, mutta heillä on hyvin rajallinen tai lähes olematon kokemus laajamittaisista hyökkäystoimista, sanoo Ukrainan armeijan reservin eversti Sergiy Grabskyi.
Venäjä on valmistautunut
Venäjän armeijalla on ollut aikaa valmistautua. Hyökkääjä on kaivanut kuukausien ajan juoksuhautoja Hersonissa ja tehnyt linnoitustöitä. Venäläisjoukot ovat saattaneet jo kouluttaa ja valmistella tykistön iskemään niille teille, joita Ukraina käyttäisi etenemisessään.
– Jos Ukrainan hyökkäys etenee samalla tavalla kuin Venäjän hyökkäys Severodonetskiin, se ajautuu luultavasti umpikujaan, sanoo entinen USA:n puolustusministeriön virkailija Chris Dougherty viitaten Venäjän kesäkuussa valtamaan kaupunkiin, jossa käytettiin raakoja taktiikoita ja rajuja tykistöpommituksia.
– Se käy Ukrainalle kalliiksi sotilas- ja kalustotappioiden vuoksi, ja se olisi todennäköisesti viimeinen suuri Ukrainan operaatio vuonna 2022.
Doughertyn mielestä Ukrainan pitäisi ottaa epäsuora lähestymistapa: Hersonin kaupungin eristäminen ja erikoisjoukkojen kouluttamien partisaanien sekä tykistön käyttäminen Venäjän huoltolinjojen tukahduttamiseksi
– Se näivettäisi Venäjän puolustuksen.
Lukuisat partisaanihyökkäykset sekä viimeaikaiset iskut Venäjän asevarastoihin ja komentopisteisiin viittaavat siihen, että tämä saattaa olla Ukrainan todellinen strategia.
Jotkut ukrainalaiset viranomaiset sanovat olevansa tyytyväisiä odottamiseen, samalla kun he kuluttavat jatkuvasti Venäjän joukkoja tällaisilla hyökkäyksillä.
– Haluamme välttää asutuskeskustaisteluita, koska emme halua tuhota (Hersonin) kaupunkia. Haluamme saartaa heidät, ja pakottaa heidät vetäytymään, sanoo majuri Roman Kovaljov.
Kun Ukraina puhuu julkisesti pian alkavasta vastahyökkäyksestä, se pakottaa asiantuntuijoiden mukaan Venäjän siirtämään joukkojaan pois Itä-Ukrainan Donbassin alueelta, mikä heikentää sen käynnissä olevia hyökkäyksiä Slovjanskin kaupunkiin.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan puhuminen vastahyökkäyksestä voi olla jopa harhautusta, jolla vedetään venäläisiä Hersonia kohti ja luodaan aukkoja Venäjän etulinjaan muualla.
Poliitikkojen ja sotilaiden näkemyserot
Ukrainan ongelmana pidetään sitä, että sen poliittisten ja sotilaallisten strategioiden välillä on jännitteitä.
Maan presidentti Volodymyr Zelenskyin kerrotaan olevan innokas osoittamaan länsimaisille tukijoilleen, että heidän Ukrainaan lähettämillä aseilla ja ammuksilla on vaikutusta ja että sodan aiheuttamat taloudelliset vaikeudet, kuten Euroopan energiakriisi, eivät ole turhia.
Ukrainan vastahyökkäyksen pelätään muuttuvan vaikeammaksi muutaman kuukauden sisällä, koska Venäjän asevoimat täydentää tappioita kärsineitä joukkojaan ja syksyn tullen maaperä muuttuu mutaiseksi.
– Juuri nyt meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus, toteaa eversti Grabskyi.
Hänen mukaansa ukrainalaisjoukkojen eteneminen Zaporižžjasta kohti Asovanmerta voisi katkaista Venäjän niin kutsutun maasillan Krimin niemimaalle.
Asiantuntijoiden mukaan riskinä on se, että paljon julkisuudessa hehkutetut vastahyökkäykset eivät toteudu, mikä vahingoittaa moraalia. Mutta jos hyökkäykset toteutumisestaan huolimatta kuivuvat kasaan, pettymys olisi vielä suurempi.
– Poliittisten syiden ja näkökulmien ohjaama hyökkäys sotilaallisten realiteettien vastaisesti olisi todella huono idea, sanoo nimettömänä esiintyvä kokenut sotilasanalyytikko.
Analyytikko viittaa Severodonetskiin, jossa Zelenskyi joidenkin lähteiden mukaan ohitti sotilaalliset neuvot ja vaati, että Ukrainan asevoimat puolustaa kaupunkia paljon pidempään kuin oli järkevää.
Jos Ukraina aikoo tehdä vastahyökkäykseen, sen pitäisi analyytikon mukaan olla suunnitelmallinen ja vaiheittainen: puristaa Venäjä ulos Hersonin kaupungista, mutta pysähtyä Dnepr-joelle ja edetä itään vasta sotilaallisten olosuhteiden parantuessa.
