Halvat aurinkolasit voivat pahimmillaan olla silmille haitallisemmat kuin ilman laseja kulkeminen, jos niissä ei ole kunnollista UV-suojaa. Silmälääkärin mukaan erityinen riski liittyy laseihin, joissa on tummat linssit mutta puutteellinen suodatus haitalliselle säteilylle.
Hollantilaisen RTL Nieuwsin haastattelema silmälääkäri Willem Birkhoff muistuttaa, että aurinkolasien tärkein tehtävä ei ole suojata silmiä näkyvältä valolta vaan UV-säteilyltä.
Birkhoff työskentelee Rotterdamin silmäsairaalassa. Hänen mukaansa UV-säteily voi vaurioittaa silmän eri osia, kuten mykiötä ja verkkokalvoa. Pitkän ajan kuluessa altistus voi lisätä esimerkiksi harmaakaihin ja silmänpohjan ikärappeuman riskiä.
Vauriot eivät synny hetkessä. Birkhoffin mukaan kyse on vuosien aikana kertyvästä altistuksesta, jota moni ei huomaa ennen kuin seuraukset alkavat näkyä.
– Sitä ei huomaa vuosiin, mutta kaikki altistus lasketaan mukaan, hän sanoo RTL Nieuwsille.
Varo etenkin tällaisia aurinkolaseja
Birkhoffin mukaan kuluttajan kannattaa varoa erityisesti aurinkolaseja, jotka tilataan suoraan Euroopan ulkopuolisista verkkokaupoista. Hänen mukaansa tällaisissa laseissa voi olla tummat linssit mutta puutteellinen UV-suodatin.
Silloin pupillit laajenevat hämärämmän näkymän vuoksi, mutta haitallinen säteily pääsee yhä silmiin. Birkhoffin mukaan huonot aurinkolasit voivat tällöin jopa lisätä silmien altistumista UV-säteilylle.
Korkea hinta ei itsessään ei takaa turvallisuutta
Hinta ei kuitenkaan yksin kerro aurinkolasien turvallisuudesta. Birkhoffin mukaan 20 euron aurinkolasit voivat suojata yhtä hyvin kuin 200 euron lasit, jos niissä on asianmukainen UV-suoja.
Kuluttajan kannattaa tarkistaa, että laseissa on CE-merkintä. Birkhoffin mukaan CE-luokan 3 aurinkolasit riittävät useimmille. Vielä parempi vaihtoehto on UV400-suodatin, joka torjuu käytännössä lähes kaiken UVA- ja UVB-säteilyn.
Harhaluulot elävät sitkeänä
Aurinkolaseihin liittyy hänen mukaansa sitkeitä virheellisiä käsityksiä. Yksi niistä on väite, että aurinkolasit haittaisivat D-vitamiinin muodostumista.
Birkhoffin mukaan väite ei pidä paikkaansa. D-vitamiinia muodostuu ihossa, ei silmien kautta. Aurinkolasien käyttö ei siksi heikennä D-vitamiinin tuotantoa.
Toinen usein esitetty väite koskee vuorokausirytmiä. Birkhoffin mukaan aurinkolasit voivat teoriassa vaikuttaa melatoniinin muodostumiseen, mutta käytännön vaikutus on pieni. Ulkona päivänvalo on niin voimakasta, että silmiin pääsee hyvilläkin aurinkolaseilla riittävästi valoa biologisen kellon toiminnan kannalta.
Silmien suojaaminen ei Birkhoffin mukaan tarkoita pelkkiä laseja. Myös silmänympärysiho ja silmäluomet altistuvat auringolle. Hän muistuttaa, että silmäluomissa esiintyy suhteellisen usein ihokasvaimia.
Aurinkovoidetta kannattaakin levittää myös silmien ympärille, jos iho muutenkin suojataan auringolta.
– Jos iho pitää rasvata, silloin pitäisi käyttää myös aurinkolaseja, Birkhoff tiivistää.
UV-säteilyä ei ole vain aurinkoisina päivinä
Yleinen virhe on hänen mukaansa ajatella, että silmiä tarvitsee suojata vain täysin aurinkoisina päivinä. UV-säteilyä pääsee silmiin myös pilvisellä säällä, sillä pilvet läpäisevät osan säteilystä.
Lasten kohdalla suojaaminen on erityisen tärkeää. Birkhoffin mukaan lasten silmät päästävät suhteellisesti enemmän UV-säteilyä verkkokalvolle, koska mykiö on kirkkaampi kuin aikuisilla. Siksi myös lasten aurinkolaseihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Birkhoffin mukaan turvallisin vaihtoehto on ostaa aurinkolasit tavallisesta liikkeestä Suomessa tai muualla Euroopassa. Tällöin niiden pitäisi täyttää eurooppalaiset vaatimukset.
LUE MYÖS:
Paratiisisaaren suosittu turistikohde puretaan – rakennettiin luvatta
Suosittu kesäjalkine voi tuoda turistikohteessa 2500 euron sakon