Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen entinen tuomari Pauliine Koskelo haluaa herätellä keskustelua lainsäädännön keinoista vastata välineellistetyn maahantulon uhkaan Suomen itärajalla.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle toimittamassaan tuoreessa lausunnossa hän kyseenalaistaa ratkaisun säätää asiasta poikkeuslakina, koska laki olisi ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja Suomen perustuslain kanssa.
– Olen havainnut olevani molempien suhteen eräänlainen toisinajattelija, joten sillä, mitä jäljempänä totean, ei välttämättä ole merkittävää relevanssia sen arvioinnin kannalta, jota valiokunta nyt on tekemässä, kun kysymys on ainoastaan poikkeuslain voimassaolon jatkamisesta sen sisältöön puuttumatta. Mainitut peruskysymykset vaatisivat mielestäni joka tapauksessa tähänastista enemmän, perusteellisempaa ja kriittisempää ajattelua etenkin ottaen huomioon, minkälaisessa maailmassa ja ympäristössä nykyisin eletään, Koskelo katsoo.
Perustuslakivaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa hallituksen niin kutsutusta rajaturvallisuuslaista. Hallitus on esittänyt, että kyseisen poikkeuslain voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella. Lain sisältöön ei esitetä muutoksia. Välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla on selvitysten mukaan pysynyt edelleen korkeana.
Koskelo on aiemminkin oikonut julkisuudessa olleita käsityksiä siitä, että turvapaikkaoikeus ja palautuskielto olisi kirjattu suoraan Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Kyse on ex-tuomarin mukaan vallitsevasta tulkinnasta, joka pelkistetysti tarkoittaa sitä, että ”kuka tahansa rajan yli pyrkivä on päästettävä maahan, jos hän esittäytyy turvapaikanhakijaksi tai osoittaa pelkoa, jotta voidaan erikseen tutkiia, onko turvapaikalle perusteita.”
Koskelo ihmettelee, voidaanko tällainen tulkinta ulottaa sellaisiinkin tilanteisiin, joissa ”vieras valtio organisoi toimintaa syöttämällä tuntemattomia väkijoukkoja rajan yli.” Hänen käsityksensä mukaan ei.
– Velvollisuus olettaa kuka tahansa viattomaksi turvapaikanhakijaksi on todellisuudelle vieras etenkin oloissa, joissa yleinen näkemys on, että emme ole sodassa, mutta emme myöskään rauhassa, Koskelo jatkaa.
Koskelo kyseenalaistaa myös rajaturvallisuuslain ristiriidat Suomen perustuslain kanssa. Hän ihmettelee, miten tähän on päädytty siitä huolimatta, että toimivaltuudet on katsottu ehdottoman välttämättömiksi Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
– On pakko kysyä, miten on mahdollista, että perustuslaki lähtökohtaisesti estäisi perustuslain mukaisessa järjestyksessä tehtäviinsä asetettua valtiojohtoa ja eduskuntaa luomasta tavallisella lailla tällaisen tärkeysluokan toimivaltuuksia, joiden mahdollinen käyttöotto olisi itsessään poikkeuksellista, erillistä päätöksentekoa edellyttävää sekä sisällöllisesti, ajallisesti ja paikallisesti rajattua, Koskelo pohtii.
Rajaturvallisuuslain säätäminen poikkeuslakina merkitsee käytännössä sitä, että lain taakse tarvitaan selvästi tiukempi enemmistö eduskunnasta ja sen voimassaoloa on jatkettava aina määräajoin. Lain taakse on tähän mennessä saatu eduskunnasta kuitenkin aina riittävä enemmistö.