Vanhojen omakotitalojen kauppa näyttää piristymisen merkkejä, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tilastoista. Eniten kauppa on piristynyt yli 20 000 ja alle 60 000 asukkaan kunnissa. Koko maan tasolla kauppamäärät kasvoivat 2,6 prosentilla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta eli heinä-syyskuusta.
– Omakotitalojen kauppa on piristynyt vanhojen osakeasuntojen tapaan tasaisesti vajaat kaksi vuotta. Koronaa edeltäneestä kauppavauhdista ollaan yhä noin 15 prosenttia jäljessä, mutta vuosien 2015–2019 keskimääräisestä tasosta uupuu enää kahdeksan prosenttia, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kommentoi lukuja tiedotteessa.
Hänen mukaansa kuluvasta vuodesta on muodostumassa kahta edellisvuotta parempi, mutta hintakehityksen alue-erot ovat suuria.
– Kaupan kasvu voi heiluttaa indeksejä myös alaspäin, kun myyjät tulevat hintapyynnöissään ostajia vastaan viiveellä, Keskinen näkee.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat heinä–syyskuussa 9,5 prosenttia edellisvuodesta. Hinnat laskivat nyt myös pk-seudulla ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Omakotitalojen kauppa kasvoi koko maassa 2,6 prosentilla vuodentakaisesta.
– Kun omakotitalojen hinnat ovat heinä–syyskuun niiauksesta huolimatta pitäneet pintansa kahden vuoden ajan pk-seudulla ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, laskutrendi on jatkunut koko maan tasolla jo kolmen vuoden ajan, Keskinen summaa.
Itä-Suomen hinnat ovat painuneet peräti neljänneksen koronaa edeltävästä tasosta, ja myös Länsi-Suomen hinnoista on lähtenyt pois yli 15 prosenttia.
– Laskenut korkotaso ja jo vuoden päivät laskussa olleet asumisen käyttökustannukset, kuten lämmitys ja vesimaksut, tukevat etenkin asuntovelkaisia omakotitaloasukkaita. Koheneva suhdanne ja ostovoima ei kuitenkaan kykene kääntämään omakotitalojen hintakehitystä nousuun omakotitalovaltaisilla muuttotappioalueilla, joilla omakotitaloja kysyvien lapsiperheiden määrä vähenee nyt ja jatkossa, Keskinen arvioi.
