Omakotitalossa asuminen kallistuu ennennäkemätöntä vauhtia

Viime vuoteen verrattuna nousua on enimmillään lähes 3700 euroa.
Omakotitaloja Helsingissä. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO
Omakotitaloja Helsingissä. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kunta- ja aluekohtaiset maksut jatkavat kallistumistaan ennennäkemättömällä vauhdilla, käy ilmi Omakotiliiton selvityksestä.

Eniten asumismenot ovat kasvaneet Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, missä nousua on tullut vuodessa 3 673 euroa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Keskimäärin asumismenot ovat nousseet viime vuodesta 1 671 euroa. Luvussa ovat mukana sähkö-, vesi- ja jätemaksut sekä kiinteistövero.

Asumismenojen kallistuminen ja suuret erot kuntien välillä johtuvat etenkin sähköenergian hinnan noususta, joka on kohonnut vuoden takaisesta keskimäärin 46 prosenttia. Jätemaksut ovat nousseet keskimäärin 6,7 prosenttia, kiinteistövero 6,3 prosenttia ja vesimaksut 4,1 prosenttia.

Vertailun kalleimmat asumiskustannukset olivat Jyväskylän seutukuntaan kuuluvassa Laukaassa, jossa asumismenoihin menee vuodessa 8 466 euroa. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Lempäälä, Ylöjärvi, Asikkala ja Pirkkala. Selvityksessä vertailtiin sataa kuntaa ympäri Suomen.

Vertailun halvin kunta on Lapissa sijaitseva Kittilä, jossa asumiskuluihin menee 4 681 euroa vuodessa. Eroa halvimman ja kalleimman välillä on näin ollen 3 785 euroa vuodessa. Ero on hieman jyrkentynyt viime vuodesta, jolloin eroa oli 3 361 euroa.

Seuraavaksi edullisimmat kunnat asumiskustannuksiltaan ovat Lapin Sodankylä, Keski-Pohjanmaan Kokkola, Pohjois-Karjalan Lieksa sekä Uudenmaan Kerava.

Asumiskustannukset saatava laskemaan

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander painottaa tulevalle eduskuntakaudelle, että päättäjien on lisättävä politiikkatoimia, joilla asumiskustannukset saadaan laskemaan.

Poimintoja videosisällöistämme

– Nykyisellään entistä suurempi osa käytettävissä olevista tuloista menee ihmisten perustarpeisiin, eli sähkö-, vesi- ja jätehuollon maksuihin. Kun lisätään tähän nopeasti nousseet asuntolainojen korot ja lisääntyvät korjauskustannukset esimerkiksi tulevien rakennusten energiatehokkuusvelvoitteiden kautta, alkaa asumisen kustannustaso ja sen nousu olla kestämätön, Silander sanoo.

Sähkön siirtomaksujen vuosia jatkunut voimakas hinnan nousu näyttää hidastuneen. Tätä kehitystä Silander pitää oikean suuntaisena, mutta jatkaa, että työtä on yhä.

– Siirtomaksuja täytyy saada alennettua ja kohtuuttomia voittoja kitkettyä, hän sanoo tiedotteessa.

Sähkön siirrosta maksetaan nyt vertailun tyyppitalossa eniten (1 371 euroa vuodessa) Kuhmossa ja Kainuussa. Halvinta tyyppitalon sähkön siirto on Turussa (399 euroa).

Myös muissa kustannuksissa kuntien välillä on isoja eroja. Selvityksen mukaan kalleimmat vesimaksut maksetaan nyt Parikkalassa, 1 651 euroa vuodessa, halvimmat Kempeleessä, 549 euroa vuodessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Jätehuollon korkeimmat maksut ovat Asikkalassa ja Heinolassa, 391 euroa, ja alhaisimmat, 133 euroa, Tampereella ja sen läheisissä kunnissa Kangasalla, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä.

Jollain paikkakunnilla siirtyminen kunnan järjestämään jätehuoltoon on laskenut kustannuksia, esimerkkinä Sysmä (21 % laskua) ja Nurmijärvi (13 % laskua).

Vertailussa on käytetty tyyppitalona 120 neliön sähkölämmitteistä omakotitaloa. Aineistossa ostosähkön hintana käytetään kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy.

Niina Saarinen perusti säätiön keventääkseen vähävaraisten eläinlääkärikuluja.
Riikka Purra sanoo olevansa valmis kajoamaan eläkkeisiin ja maataloustukiin.
Erityisesti kutistuvien maakuntien tilanne näkyy tilastoissa.
Mainos