Eduskuntapuolueet saavuttivat tiistaina yhteisymmärryksen julkisen talouden velkaantumista hillitsevästä velkajarrusta. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä uutisessa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kommentoi ratkaisua keskuspankin sivuilla julkaistussa blogissaan. Hänen mukaansa tiistai oli ”merkittävä päivä Suomen talouden palauttamiseksi kestävälle pohjalle”.
– Lämpimät onnitteluni sekä parlamentaariselle työryhmälle että hallituksen ja opposition johdolle, Rehn kirjoittaa.
Rehn huomauttaa, että emme ei voi velkaantua nykytahtiin ilman, että hyvinvointivaltiomme perusta murenee pala palalta.
– Selkä oli jo melkein seinää vasten, kun sopu nyt vihdoin saavutettiin, Rehn kommentoi viitaten Suomen julkisen talouden tilanteeseen.
Hän muistuttaa, että viime keväänä EU:n komissio harkitsi liiallisen alijäämän menettelyä Suomen ja parin muun jäsenmaan kohdalla.
– Suomi ei kuitenkaan joutunut tarkkailuluokalle, mutta sen välttäminen ei luonnollisesti ole poistanut Suomen julkisen talouden haasteita. Tuore sopu onkin pelkästään myönteistä, vaikka se suoraan sanoen turhan myöhään tulikin.
– Mutta alkaahan futiskentälläkin usein tapahtua vasta lisäajan jo koittaessa, Rehn vertaa.
Hänen mukaansa on ilmeistä, että parlamentaarinen yhteisymmärrys julkisen talouden velkakestävyyden varmistamisesta parantaa sekä kotimaista että kansainvälistä luottamusta Suomen julkiseen talouteen.
– Ratkaisevaa on, että velkakestävyyden turvaamisesta on nyt muodostettu yhteinen, yli vaalikausien ulottuva tavoite.
Rehn painottaa, että kansainvälisten tutkimusten ja eurooppalaistenkin kokemusten nojalla julkisen talouden kestävään hoitoon tarvitaan sekä jämäkkä lainsäädäntö että laaja poliittinen sitoutuminen.
– Lakitekniikka on tärkeää, mutta lopulta parlamentti päättää.
Rehn on painottanut aiemmin näitä seikkoja huhtikuussa 2024 Helsingin Sanomissa julkaistussa vieraskynäkirjoituksessa. Siinä Rehn kannusti Suomea ottamaan mallia Ruotsista, jonka julkinen velkasuhde on pysynyt hallinnassa ja maltillisena.
– Kirjoitin, että yhteinen tavoite ei kavenna demokratian liikkumatilaa. Demokraattinen päätöksenteko vain nojaisi kestävään raamiin. Vaalituloksen mukaiset poliittiset arvovalinnat ohjaisivat sekä julkisten menojen että maksettujen verojen painotuksia ja rakennetta.
Rehnin mukaan nyt olemme Ruotsin tiellä, joka ei julkisessa taloudessa johda harhaan.
– Ehkä seuraavaksi otamme naapurista oppia työmarkkinoiden toiminnan kehittämiseksi. Meillä menetetään vuosittain moninkertaisesti työpäiviä työtaistelujen takia Ruotsiin verrattuna, Rehn huomauttaa.
