Suomen Pankki ennustaa Suomen talouden kasvavan kuluvana vuonna 0,5 prosenttia. Pankki julkaisi tiistaina tuoreen talousennusteen vuosille 2025-2027.
Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan kiihtyvän 1,5 prosenttiin ja vuonna 2027 1,6 prosenttiin.
– Suomen talouskasvu on hiljalleen virkoamassa, mutta elpymistä jarruttavat kauppasota ja yleinen epävarmuus kansainvälisessä taloudessa, toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala tiedotteessa.
Kauppasota ja tavallista suurempi talouden epävarmuus hidastavat Suomen vientiä. Tavarakaupan tullit jäävät korkeammiksi, ja epävarmuus kansainvälisen talouden kehityksestä säilyy suurempana kuin aiempina vuosina. Aiempaa alemmat korot kuitenkin parantavat investointien kannattavuutta euroalueella, mikä tukee Suomen vientiä vaikeissa olosuhteissa. Lisäksi alempi korkotaso elvyttää viime vuosina romahtaneita investointeja myös kotimaassa.
Työmarkkinoita varjostaa edelleen jo pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne. Hidas talouskasvu rajoittaa työvoiman kysynnän kasvua.
– Työmarkkinat piristyvät vähitellen, kun suhdannetilanne paranee. Työllisyyden kohenemista saadaan kuitenkin vielä odotella, ja työttömyys pysyy edelleen suurena, Vanhala toteaa.
Inflaatio pysyy vuosina 2025–2027 alle 2 prosentissa. Kuluvana vuonna kuluttajahintoihin vaikuttavat tuoteverojen korotukset ja energian hintojen lasku. Kevään työehtosopimusneuvottelujen jälkeen sekä nimellisansiot että reaaliansiot kasvavat.
Ennustevuosina yksityisen kulutuksen kasvu elpyy hitaasti, kun kuluttajien luottamus kohenee ja työmarkkinat heräävät hiljalleen. Kotitalouksien ostovoima vahvistuu, koska inflaatio pysyy maltillisena ja korkomenot ovat aiempia vuosia pienemmät.
Julkinen talous pysyy alijäämäisenä, ja julkinen velkasuhde kasvaa edelleen. Julkinen alijäämä pienenee kuluvana vuonna, mutta suotuisa kehitys hidastuu tämän jälkeen. Veronkevennykset ja puolustusmenojen kasvu heikentävät julkisen talouden tasapainoa.
EKP:n neuvosto laski viime viikolla ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Tulleista ja niillä uhkailusta huolimatta olosuhteet ovat edelleen suotuisat euroalueen talouden kasvulle.
– Koronlaskulla pyrimme varmistamaan, että euroalueen inflaatio vakautuu 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa ja että talous pysyy kasvu-uralla. Epävarmuus korostaa edelleen kokouskohtaisen päätöksenteon merkitystä. EKP:n neuvosto ei sitoudu nyt mihinkään korkouraan, vaan säilyttää täyden toimintavapautensa korkopäätösten suhteen kaikissa tulevissa kokouksissa, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Epävarmuuden vaikutuksia Suomen talouteen on arvioitu tarkastelemalla vaihtoehtoisia tulliskenaarioita.
– Perusennustettamme huonommassa skenaariossa kauppasota kärjistyy ja ajaa Suomen pitkittyneeseen matalasuhdanteeseen. Suotuisammassa joskin mielestäni epätodennäköisessä vaihtoehdossa puolestaan tullitasojen lasku ja epävarmuuden hälventyminen vahvistaisivat maailmantalouden suhdannetta, mikä tukisi Suomen vientiä sekä yksityisiä investointeja ja kulutusta, Rehn toteaa.
Venäjän hyökkäyssota ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutos ovat tehneet selväksi, että Euroopan on vahvistettava yhteistä puolustustaan.
– Yhteisillä eurooppalaisilla puolustusratkaisuilla ja -hankinnoilla saamme lisää kapasiteettia ja suuremman mittakaavan kustannushyötyjä sen sijaan, että lisääntynyt kysyntä vain nostaisi hintoja, Rehn korostaa.
EU pyrkii lisäämään sisäisiä hankintoja ja puolustusteollisuutensa kapasiteettia. Puolustusmenojen kasvun vaikutukset Suomen lähivuosien talouskasvuun riippuvat siitä, kuinka suuri osa hankinnoista pystytään tekemään Suomesta ja euroalueelta.
EU:n finanssipoliittisen kehikon poikkeuslausekkeen aktivoinnin tuoma lisäliikkumavara on tarkoitettu poikkeusoloihin.
– Puolustuksen lisääntynyt rahoitustarve on pysyvä tai ainakin hyvin pitkäaikainen. Jos puolustusmenot säilyvät korkealla tasolla myös vuoden 2029 jälkeen, velkakestävyyden varmistamiseksi on löydettävä kestävä rahoitus pysyvillä veronkorotuksilla tai leikkaamalla muita julkisia menoja, sanoo Rehn.
