Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan geopolitiikka hallitsee ja painaa maailmantalouden kehitystä tällä hetkellä poikkeuksellisella voimalla.
– Venäjän laiton, brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo yli kolme vuotta. Vaikka se on ravisuttanut Euroopan turvallisuusjärjestystä jo aiemmin, kuukausi sitten pidetyn Münchenin turvallisuuskonferenssin jälkeen maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat olleet liikkeessä – ja Euroopan kannalta vaarallisella tavalla, Rehn sanoi tiistaina pitämässään puheessa.
Tämä on Rehnin mukaan pakottanut Euroopan unionin vahvistamaan yhteistä puolustustaan. Nämä asiat raamittivat päätöksentekoa myös Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston kokouksessa viime viikolla.
– On ilmeistä, että Yhdysvalloissa on meneillään perustavanlaatuinen muutos sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että yhteiskunnallisen kehityksen suunnassa. Tämä heijastaa laajempaa politiikan syvävirtaa, joka voi kestää pitkään – ainakin siihen on varauduttava. Ulkopolitiikka toimii erilaisen rationaliteetin pohjalta kuin mihin on totuttu.
Rehn huomautti, että viime viikkojen maailmanpolitiikan myllerryksen seurauksena Eurooppa on herännyt siihen välttämättömyyteen, että yhteistä puolustusta on vahvistettava ja puolustusmenoja kasvatettava.
– Tilanne on akuutti ja monet EU-maat, Saksa etunenässä, ovat ilmoittaneet kasvattavansa puolustusmenoja merkittävästi. EU:n piirissä pitääkin nyt etsiä ratkaisuja yhteisen, vahvan puolustuksen muodostamiseksi ja rahoittamiseksi.
Tiedot Eurooppa-neuvoston viime viikon kokouksesta viittaavat Rehnin mukaan siihen, että Eurooppa on nyt tarttumassa toimeen ja vastaamassa puolustuksen vahvistamisen haasteeseen merkittävillä lisäpanostuksilla.
– Näitä panostuksia joudutaan vain tekemään tilanteessa, jossa EU:n jäsenmaiden julkiset alijäämät ovat jo valmiiksi suuria. Puolustuksen vaatimat investoinnit ovat kuitenkin sellaista mittaluokkaa, ettei niiden rahoittaminen onnistu pelkästään verotusta kiristämällä tai leikkaamalla muita julkisen sektorin menoja.
Sen takia hänen mukaansa on perusteltua tässä hetkessä ottaa käyttöön EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöihin sisältyviä joustoelementtejä, kunhan pidemmän aikavälin velkakestävyydestä huolehditaan.
– Ja sen takia tarvitsemme myös yhteisiä eurooppalaisia rahoitusratkaisuja, jotka on toteutettava sellaisilla pelisäännöillä, että ne aidosti ja tehokkaasti vahvistavat yhteistä turvallisuuttamme ja vauhdittavat yhteisiä hankintoja ja tuotantoa – ajattelen esimerkiksi ilmapuolustusta ja droonituotantoa, Rehn katsoi.
Euroalueen talousnäkymät ovat edelleen hauraita
Rehnin mukaan geopolitiikka on tällä hetkellä myös tärkein talouskehitystä määrittävä tekijä. Mahdollisilla tulleilla ja kasvaneella epävarmuudella on jo lyhyellä aikavälillä haitallisia vaikutuksia euroalueen ja Suomen talouskasvuun.
– Turvallisuustilanteen heikkenemisellä ja Euroopan vastauksella siihen on omat vaikutuksensa Euroopan ja Suomen talouteen, joita on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa vielä kvantitatiivisesti arvioida.
Rehn huomautti, että euroalueen kasvunäkymä on edelleen hauras. Viime viikolla julkaistun EKP:n ennusteen mukaan euroalueen kasvu on kyllä piristymässä, mutta arvioitua hitaammin, ja kasvuriskit ovat alasuuntaisia.
– Alavireisen suhdanteen lisäksi euroalueen taloudessa on myös rakenteellisia ongelmia. Tuottavuuskasvu jää uudessa ennusteessa hitaammaksi kuin aiemmin. Kasvun heikkous vaikuttaakin olevan aiempaa enemmän rakenteellista. Mutta olisi väärin sanoa, että se on kokonaan rakenteellista.
Euroalueen inflaatio on vakautumassa EKP:n kahden prosentin tavoitteeseen. Inflaatio on tasaantunut aika lailla ennusteiden mukaisesti.
– Palkkainflaatio on pitkälti rauhoittunut ja eteenpäin katsovat palkkaindikaattorit osoittavat selvästi hidastuvaa palkkojen nousua. Myös useimmat energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation mittarit osoittavat inflaation asettuvan kestävästi kahden prosentin tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.
Hänen mukaansa inflaatioriskit ovat toisaalta kahdensuuntaisia.
– Maailmankaupan kitkan lisääntyminen lisää epävarmuutta inflaationäkymiin, molempiin suuntiin. Geopoliittiset jännitteet aiheuttavat monenlaisia riskejä energiamarkkinoille, kuluttajien luottamukseen ja yritysten investointeihin, Rehn sanoi.
Puheenvuorossaan Rehn toi esille sen, kuinka viimeaikaiset puheet tuontitullien korotuksista ovat tuoneet kauppasodan uhan maailmantalouden ylle. Hän myös korosti, ettei kauppasodassa ole voittajia.
– Maailman kokonaistuotannon taso laskisi kauppasodan seurauksena yli puoli prosenttia. Vaikutukset euroalueella ja Kiinassa olisivat tätäkin suurempia. Kauppasotaan liittyy olennaisesti epävarmuuden kasvu, joka voi näkyä yritysten investointihalukkuuden vähenemisenä.
Inflaation kannalta kauppasodalla olisi sekä hintapaineita lisääviä että laskevia vaikutuksia.
– Sekin on sanottava, että kauppasota on viimeinen asia mitä nyt liittolaisten kesken tarvittaisiin, kun Euroopan maaperällä käydään raakaa sotaa.
