Kolmatta viikkoa Lähi-idässä jatkuneen sodan seurauksena noussut raakaöljyn hinta hyödyttää kunnolla Venäjän taloutta vain, jos tilanne jatkuu kuukausia.
Öljy- ja kaasutulot ovat keskeinen osa Venäjän budjettia ja auttavat suoraan rahoittamaan Venäjän sotaa Ukrainassa. Venäjällä noin 30 prosenttia liittovaltion budjetista tulee öljy- ja kaasutuloista. Budjetista noin 40 prosenttia käytetään sotilas- ja turvallisuusmenoihin.
Venäjän tämänvuotinen budjetti on tehty sillä oletuksella, että Venäjän keskimääräinen öljyn vientihinta on 59 dollaria tynnyriltä.
Kansainvälisen viitelaadun Brentin hinta on tällä hetkellä noin 105 dollaria barrelilta. Venäläisen Urals-laadun hinta on noin 92 dollarissa barreli. Tällä hetkellä se on siis merkittävästi korkeampi kuin Venäjän budjettioletus 59 dollaria tynnyriltä. Tämä kertoo siitä, että Venäjä saa hetkellisesti merkittävästi budjettiolettamaa enemmän öljytuloja.
Länsimaat ovat asettaneet Venäjän öljynviennille 60 dollarin barrelikohtaisen hintakaton. Käytännössä länsimaat eivät enää tuo venäläistä raakaöljyä. EU kielsi joulukuussa 2022 meritse kuljetettavan venäläisen raakaöljyn tuonnin.
Venäjä voi saada korkeamman barrelihinnan käyttämällä niin sanottua varjolaivastoa. Arvioiden mukaan noin 60-70 prosenttia Venäjän meritse kuljetetusta öljystä kulkee varjolaivaston kautta. Varjolaivaston kuljetukset ovat arviolta noin 3,7 miljoonaa barrelia päivässä.
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko muistutti aiemmin maaliskuussa Verkkouutisille, että alkuvuonna öljyn hinta oli hyvin alhainen ja sen lisäksi uusien pakotetoimien takia Venäjän raakaöljyn alennus suhteessa brent-öljyyn oli tammi-helmikuussa noin 25 dollaria tynnyriltä.
Alennus syntyy käytännössä siitä, että Venäjä on ”pakotettu” myymään raakaöljyä rajoitetuille markkinoille. Venäjällä on raakaöljyn myyjänä heikompi neuvotteluasema, koska esimerkiksi Eurooppa ei enää osta venäläistä öljyä. Käytännössä pääostajat ovat Kiina ja Intia. Alemmassa markkinahinnassa on siis sisällä poliittiset ja taloudelliset riskit.
– Moskovan ihanteellinen skenaario Lähi-idän sodassa ei ole nopea voitto tai katastrofaalinen eskaloituminen, vaan kestoltaan ja intensiteetiltään kohtalainen konflikti, joka pitää öljyn hinnan korkealla ilman merkittävää häiriötä maailmantaloudelle. Siihen ei ole vielä päästy. Öljytulojen kasvusta huolimatta Kreml valmistautuu budjettileikkauksiin. Ainoa koskematon alue – sotilasmenot – säilyy odotetusti ennallaan, Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksessa työskentelevä Alexandra Prokopenko kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Myös venäläistoimittaja Farida Rustamova on arviossaan samoilla linjoilla.
– Venäjän budjetti tarvitsee paljon korkeampia öljyn hintoja huomattavasti pidemmän aikaa. Jopa Venäjälle parhaassa mahdollisessa skenaariossa tämän kuun [maaliskuu] aikana kertyvä lisäraha ei ole merkittävä, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
– On hyvin epätodennäköistä, että se ylittäisi edes 10 prosenttia maan suunnitellusta budjettivajeesta vuonna 2026. Toisin sanoen saadakseen merkittäviä taloudellisia hyötyjä Lähi-idän tilanteesta öljyn hinnan pitäisi pysyä korkealla vielä useiden kuukausien ajan, Rustamova jatkaa.