Bensiinin hinta voi nousta Suomessa jopa kolmeen euroon litralta, arvioi Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund Verkkouutisille.
Taustalla on Persianlahden kärjistynyt tilanne, joka heijastuu suoraan öljyn hintaan. Suomessa bensiinin litrahinnat ovat viime päivinä nousseet yli kahteen euroon.
– Jos tilanne kärjistyy ja johtaa myös energiainfrastruktuurien laajempaan vaurioitumiseen alueella ja Hormuzinsalmen pysyvämpään sulkeutumiseen, niin öljyn hinta nousee hyvin todennäköisesti nykyisestä ja sitä kautta myös bensiinin hinta, Peter Lund sanoo.
Hänen mukaansa markkinoiden psykologialla on tässä myös merkitystä.
– Toisaalta, jos tilanne rauhoittuisi, niin öljyn hinta laskee ja bensiinin hinta sen mukana.
Kriisin kärjistyessä öljyn hinta nousee edelleen, ja bensiini voi Lundin mukaan kohota hetkellisesti jopa kolmeen euroon litralta.
Geopoliittiset kriisit voivat vaikuttaa äkillisestikin polttoaineiden hintoihin. Esimerkkinä Lund mainitsee vuoden 2022, jolloin bensiinin hinta kävi 2,5 eurossa litralla. Äkillisen hinnannousun taustalla oli Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan.
– Jos öljyn hinta kipuaa silloisen huippuhinnan yli, niin voidaan olla nytkin lähellä bensiinin ennätyshintaa.
Vuonna 2022 öljyn hinta kävi korkeimmillaan 150 dollarissa tynnyriltä. Nyt tynnyrin hinta on noin sadan dollarin tasolla.
Vaihtoehtoisia tuotantotapoja on – mutta ei nopeita
Onko bensiinin hinnalle olemassa mitään ylärajaa, jota se ei voi ylittää?
Teoreettisesti laaja maailmanlaajuinen kriisi öljyntuotannossa voisi aiheuttaa Lundin mukaan öljyn hintashokin ja sitä kautta bensiinin hinnan nousun.
– Jonkinlainen teoreettinen yläraja hinnalle löytyy vaihtoehdoista, esimerkiksi synteettisten polttoaineiden valmistamisesta.
Hänen mukaansa bensiiniä voidaan tehdä turpeesta, biomassasta, hiilestä tai kaasusta, mutta niiden ympäristövaikutukset ja päästöt ovat suuret. Hinnat näillä vaihtoehdoilla olisivat 150–250 dollaria tynnyriltä.
– Bensiinin hinta olisi silloin yli 2,5 euroa, jopa lähellä neljä euroa litralta raaka-aineesta riippuen, mutta tämä ei vielä sisällä päästömaksuja. Tarvittavien tuotantolaitosten rakentaminen vie oman aikansa, Lund muistuttaa.
Toistuuko 1970-luvun öljykriisi?
Viime aikoina keskustelussa esille on noussut myös 1970-luvun öljykriisi. Esillä on ollut huoli, voisiko 1970-luvun kaltainen kriisi toistua.
Asiaa tarkemmin tarkastellen huomataan, että tilanne 1970-luvulla oli hyvin erilainen kuin tänä päivänä.
– Vuoden 1973 öljykriisissä bensiinin hinta Yhdysvalloissa nousi 300 prosenttia, mutta silloin kriisin aiheuttaneiden OPEC-maiden osuus öljyntuotannosta oli nykyistä paljon korkeampi. Öljyn osuus maailman energiasta oli silloin lähes puolet, nyt ollaan tasossa 30 prosenttia, Lund muistuttaa.
Lundin mukaan maailma on yli 50 vuodessa muuttunut paljon, ja sitä kautta öljyriippuvuus on yhteiskunnassa pienentynyt, vaikka liikenne pääosin on edelleen öljystä riippuvaista.
– Lisäksi on erilaisia suojamekanismeja lieventämässä mahdollisia öljyn saatavuuspiikkejä. Öljyn tuotantokin on maantieteellisesti hajautetumpaa. Tätä kautta 1970-luvun rajut öljyshokit eivät todennäköisesti toistuisi yhtä kovina nyt.
Tämä ratkaisee seuraavien viikkojen hintakehityksen
Palataan vielä tähän päivään. Mitkä tekijät vaikuttavat eniten bensiinin hintakehitykseen tulevina viikkoina?
Tässä ratkaisevassa asemassa on Persianlahden tilanne ja sen kehittyminen.
– Öljyn varmuusvarastojen purkamisella voitaisiin hetkellisesti lieventää tilannetta, muttei pysyvästi.
Persianlahden tilanne on keskeinen siksi, että alueelta tulee noin viidennes maailman öljystä ja sitä on vaikea korvata muiden maiden tuotantoa nostamalla.
Lundin mukaan erilaisten säästötoimien avulla bensiinin kulutusta voitaisiin vähentää jonkin verran. Esimerkkinä olisivat etätyöt ja nopeusrajoitukset. Laaja etätyö vähentäisi öljyn kulutusta, koska kotona työskentelevien ei tarvitsisi matkustaa työpaikalle. Öljynkulutus vähenisi lisäksi sillä, jos liikennevälineet kulkisivat nykyistä alemmilla nopeuksilla.
Hänen mukaansa vaikutukset eivät silti olisi riittävän suuria.
– Siten geopolitiikka on tärkein tekijä hintakehitykselle lähiviikkoina, Lund pohtii.
Bensiinin hintakriisi riippuu keskeisesti tilanteen kehittymisestä Persianlahdella.
Iranilla on hyvä kyky sulkea öljykuljetukset kokonaan alueella, esimerkiksi miinoittamalla. Yhdysvalloilla on tunnetusti heikompi kyky raivata miinoja. Jos sopimusta ei syntyisi, niin kriisi voisi jatkua pidempäänkin. Jos sopu syntyy, niin tilanne normalisoituisi varsin nopeasti, joitakin kuukausia tarvittaisiin, Lund toteaa.
Jos Persianlahdella päästään rauhaan ja sopimukseen öljykuljetusten ja -tuotannon turvaamiseksi alueella, niin tilanne normalisoituisi todennäköisesti parin kuukauden aikana. Täysin ennalleen tilanne ei heti palautuisi.
– Tuotantolaitoksia on tosin vaurioitunut, ja niistä voi aiheutua pieniä häiriöitä pidempään, Lund huomauttaa.
Useat ekonomistit ovat viime aikoina huomauttaneet, että bensiini ei ole vieläkään erityisen kallista ostovoimaan nähden.
Lund ei yleistäisi asiaa näin vahvasti. Hän huomauttaa, että bensiinin hinnan vaikutus yksittäisiin kuluttajiin riippuu sekä hinnasta, ostovoimasta että auton käytön tarpeesta.
– Haja-asutusalueilla vaikutukset ihmisten arkeen ovat suuremmat, samoin myös vähempisosaisilla ja erityisryhmillä.
Lund huomauttaa, että myös erilaiset vaihtoehdot autolle esimerkiksi julkinen liikenne, raideliikenne tai polkupyöräily ovat paljon heikommat haja-asutusalueella asuville.
– Tämän vuoksi en yleistäisi keskimääräisiä arvioita bensiinin hinnan vaikutuksesta suhteessa ostovoimaan.