Verkkouutiset

Polttoaine

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

IL: Näin alv-korotus näkyy bensiinin hinnassa

Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1. syyskuuta 2024, minkä seurauksena hintojen odotetaan nousevan noin 1,2 prosenttia. Korotus näkyy myös polttoaineen hinnassa.

Seo-ketjun toimitusjohtaja Arto Viljanen kertoo Iltalehdelle, että ketjun omilla jakelupisteillä tehdään hinnoittelua säännöllisen epäsäännöllisesti.

– Vähän tilanteesta riippuen vaihtelemme hintoja sisäänostohinnan mukaisesti, hän sanoo.

Hän kertoo, että muuttunut alv-prosenttiluku näkyy asiakkaan kuitissa heti vuorokauden vaihtuessa, mutta myyntihinta kuitenkin päätetään aina päivittäin, ja se sisältää alvin.

Seo välittää polttoainetta myös kauppiaille. Kauppiaiden osalta polttoaineen hinta perustuu Viljasen mukaan aina lastauspäivän hintaan.

– Vaikea siis sanoa, mitä esimerkiksi kauppiaat tekevät. Se siirtävätkö he alv-korotuksen määrän saman tien kokonaisuudessaan hintaan, on heidän itsensä päätettävissä, Viljanen toteaa.

ABC:n ketjujohtaja Harri Tuomaalan mukaan kuluttajahintoihin vaikuttaa jatkuvasti monta eri tekijää, joista yksi on voimaantuleva alv-muutos.

–Hinnat määräytyvät kilpailussa markkinoilla, ja hintamuutoksia tapahtuu välillä ylös ja välillä alaspäin. Alueosuuskaupat hinnoittelevat tuotteet ja palvelut itsenäisesti, ja hinnat voivat vaihdella asemittain, hän kertoo.

Bensiini ja diesel vuodentakaista halvempaa, nousua tiedossa

Dieselin ja bensiinin kuluttajahinnat olivat elokuussa matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Dieselin verollinen keskihinta oli 1,75 euroa litraa kohden, bensiinin (95E) verollisen keskihinnan ollessa 1,85 euroa litraa kohden.

Dieselin hinta oli lähes kymmenen prosenttia ja bensiinin (95E) 6,6 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Hinnat ovat pysyneet koko kesän lähes samalla tasolla, Suomen Yrittäjien liikenne- ja kaupunkipolitiikan asiantuntija Sini Puntanen sanoo.

– Polttoaineiden hinnat noudattelevat vahvasti raakaöljyn maailmamarkkinahintoja. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 nostatti raakaöljyn hintatason korkeaksi koko vuoden 2022 ajaksi. Nyt raakaöljyn ja polttoaineiden hinnat ovat tasaantumassa vuoden 2022 alun tasolle, Puntanen toteaa.

Arvonlisäveron nostolla ja jakeluvelvoitteen tasolla vaikutuksia polttoaineiden hintoihin lähitulevaisuudessa.

– Maailmanmarkkinahintojen ohella polttoaineiden hintoihin tulevat lähitulevaisuudessa vaikuttamaan arvonlisäveron nosto syyskuun alussa sekä hallitusohjelmassa linjattu, jakeluvelvoitteen nykylainsäädäntöä pienempi nosto vuoden 2025 alussa, Puntanen ennakoi.

Arvonlisäveron nosto 24 prosentista 25,5 prosenttiin tulee nostamaan polttoaineiden kuluttajahintoja vajaat kaksi senttiä litralta. Jakeluvelvoitetta nostettaneen nykyisestä 13,5 prosentista 16,5 prosenttiin vuoden 2025 alussa.

– Lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukainen jakeluvelvoitetason muutos nostaa dieselin hintaa arviolta 12 senttiä litralta ja bensiinin hintaa arviolta 16 senttiä litralta, Puntanen muistuttaa.

Tämä polttoaine poistuu Suomen tankkausasemilta

Gasumin Suomen kaasutankkausasemilla jaellaan kuluvan kesän lopusta lähtien vain biokaasua. Tämä tarkoittaa, että Gasumin tankkausasemilta poistuu vaihtoehto tankata maakaasua.

Käytännössä Gasumin asemien asiakkaat Suomessa ovat jo parin vuoden ajan ostaneet pääsääntöisesti vain biokaasua, sillä sen hinta on ollut kilpailukykyinen maakaasuun verrattuna. Biokaasun saatavuus on tänä päivänä niin hyvä, että maakaasua ei ole tarpeen pitää enää varalla vaihtoehtona asemilla.

– Olemme panostaneet biokaasun saatavuuden kasvattamiseen ja nyt voimme luottaa siihen, että biokaasua on hyvin tarjolla myös jatkossa maantieliikenteen käyttöön. Gasumin strateginen tavoite on lisätä vauhdilla uusiutuvan kaasun tarjontaa Pohjoismaisilla markkinoilla ja siten mahdollistaa vähäpäästöiset kuljetukset maalla ja merellä, Gasumin Suomen liikenteen liiketoimintajohtaja Juho Kurra sanoo tiedotteessa.

Elokuun aikana Gasumin asemilla tehdään muutostöitä, joissa esimerkiksi pyloneista poistetaan maakaasun hintamerkinnät. Elokuun lopussa 30. elokuuta maakaasu poistuu kokonaan vaihtoehtona myös tankkausautomaateista.

Gasumilla on Suomessa tällä hetkellä yhteensä 45 kaasutankkausasemaa ja seuraava aukeaa syksyllä Raumalle. Asemista 17 myy kaasua nesteytettynä, kuten myös tuleva Rauman asema.

TE: Auton tankkaaminen aamulla voi tulla halvemmaksi

Auton tankkaaminen aamulla voi tulla huomattavasti halvemmaksi kuin iltapäivällä tankkaus. Asia ilmenee Talouselämän tekemästä selvityksestä.

TE seurasi polttoaineiden keskihintoja eri huoltoasemilla. Keskiviikkona aamulla 95 E10 -bensiinin litrahinta liikkui 1,7 euron tuntumassa. Päivän edetessä hinta nousi tuntuvasti. Iltapäivällä bensiinin litrahinta oli noussut useilla asemilla yli kahteen euroon.

Suutarilan Neste Express -asemalla autoaan tankannut Eeva Lindell kertoo huomanneensa bensan olevan tyypillisesti edullisempaa alkuviikosta. Hän oli yllättynyt, kun hintataso oli nousussa jo keskiviikkona.

Päivän aikana vaihtelevista hinnoista huolimatta bensiinin hintakehitys on autoilijoille suotuisa, kun polttoaineiden hintoja tarkastelee pidemmältä aikaväliltä. 95-oktaanisen bensiinin keskihinnat ovat laskeneet vuoden takaisista hinnoista koko maassa. Viime vuoden kesäkuun keskihinta 95-oktaaniselle bensiinille oli 1,98 euroa litralta, kun tämän vuoden kesäkuussa keskihinta oli 1,86 euroa.

Myös dieselin keskihinta on laskenut. Kesäkuussa dieselin keskihinta oli 1,75 euroa litralta. Viime vuoden heinäkuussa keskihinta oli 1,85 euroa.

Bensiiniautoilijoita pännii polttoaineen hinta ja sähköautoilijoita verotus

Santander selvitti, kuinka paljon autoiluun käytetään rahaa, kuinka monia kiinnostaisi sähköautoilu kustannussyistä, ja mikä autoilun kuluissa harmittaa eniten.

Santanderin YouGovilla teettämässä tutkimuksessa 800 autoilijalta kysyttiin, kuinka paljon heille kertyy vuodessa autoilun kuluja, joita ovat esimerkiksi polttoaine tai sähkö, huollot ja korjaukset, verot ja vakuutukset.

Alle tonnilla vuodessa autoilee 13 prosenttia vastaajista. Sama määrä vastaajia ilmoitti, ettei tiedä, paljonko heillä kuluu rahaa vuodessa. Kolmasosa käyttää autoiluun 1 000–2 000 euroa ja toinen kolmasosa 2 000–4 000 euroa vuodessa.

Sähköautoilun pienemmistä kustannuksista polttomoottoriautoiluun verrattuna puhutaan paljon, ja Santanderin tutkimuksessakin tämä ero tuli esiin. Viime vuoden aikana kaikkien vastaajien mukaan eniten autoilukuluissa on kasvanut polttoaineen tai sähkön hinta. Vähiten muutosta tai kasvua ovat huomanneet täyssähkö- ja hybridiautoilijat.

Vastaajista 60 prosenttia oli havainnut selvää tai jonkinlaista kasvua huolto- ja korjauskustannuksissa, mutta sähköautoilijoilla kasvu oli vähäisintä tai he olivat huomanneet eniten jopa kulujen pienentymistä.

Sähköautoilijoilla on vähiten harmituksen aiheita

Autoilun kustannuksissa vastaajia harmitti selkeästi eniten polttoaineen tai sähkön hinnan nousu. Sen nimesi kaikista vastaajista 45 prosenttia, mutta täyssähköautoilijoista vain 12 prosenttia.

Toisena harmituslistalla oli verotus (16 %) ja kolmantena korjauskulut (14 %). Viidesosaa sähköautoilijoista ei ota päähän mikään kyselyssä luetelluista autoilukustannuksista.

Sähköautoilijoille harmittavin kustannus on verotus. Heistä 38 prosenttia valitsi sen, kun muiden autojen kohdalla se ärsytti vain 12–28 prosenttia vastaajista. Pienin harmituksen aihe heille oli korjauskulut (4 %), joka pänni huomattavasti enemmän muita autoilijoita.

– Sähköautoilijoiden verotusharmitukseen on saattanut vaikuttaa aiemmin käyty keskustelu täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusteesta luopumisesta. Onneksi tästä ideasta luovuttiin ja hallitus linjasi kehysriihessään, että täyssähköisten työsuhdeautojen verokannustetta jatketaan vuosina 2026–2029, toteaa Santanderin toimitusjohtaja ja kaupallinen johtaja Kari Kauppinen.

Nuorempia kiinnostaa sähköautoilu kustannussyistä

Santanderin viime syksyn kuluttajakyselyssä tärkein syy omistaa sähköauto tai harkita sen hankintaa oli ajamisen edullisuus. Näin kertoi lähes 70 prosenttia vastaajasta.

Nyt kysyttiin, olisitko kiinnostunut vaihtamaan autosi sähköautoon autoilukustannusten pienentämiseksi. Kolmannes vastaajista kertoi olevansa erittäin tai melko kiinnostunut. Innokkaimpia ovat 18–29-vuotiaat, joista yli puolet vastasi kyllä.

Vähiten ajatuksesta innostuvat yli 60-vuotiaat, joista viidennestä kiinnostaisi vaihtaminen. Nykyisin hybridillä ajavia sähköautoilun edullisuus kiehtoo eniten, sillä puolet heistä on erittäin tai melko kiinnostunut vaihdosta.

Taloustilanne lykkää auton korjausta

Neljäsosa vastaajista kertoi, että on siirtänyt auton korjausta viime aikojen epävakaan taloustilanteen takia. Eniten lykkääjiä on 18–29-vuotiaissa, yli kymmenen vuotta vanhalla autolla ajavissa sekä bensa- ja dieselautoilijoissa.

– Autoiluun kuluu rahaa, ja monilla se on ollut viime aikoina tiukassa esimerkiksi hintojen ja korkojen nousun takia. Hyväkuntoinen auto on kuitenkin tärkeä niin turvallisuuden kuin ajomukavuuden kannalta, joten korjauksen lykkäämiseen ei kuitenkaan tulisi ryhtyä, Kauppinen sanoo.

YouGovin Santanderille toteuttamaan kyselyyn vastasi 802 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka ajavat autolla (muulla kuin työsuhde- tai leasing-autolla) ainakin joskus. Vastaajista 64 prosenttia ajaa bensa-autolla, 21 prosenttia dieselillä, 13 prosenttia hybridillä tai täyssähköautolla.

Huoltovarmuustankkerit pysyvät Suomen lipun alla

Huoltovarmuuskeskus HVK, Ilmarinen ja Neste ovat sopineet jatkavansa puitesopimusta, joka takaa neljän tankkerin ja kolmen hinaajan olevan kaikissa olosuhteissa Suomen omassa käytössä.

HVK:n, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen, Neste Shipping Oy:n ja Neste Oyj:n välinen Navidom-järjestely on perustettu vuonna 2013.

Järjestelyn taustalla on tarve turvata nestemäisten polttoaineiden kuljetusten huoltovarmuus myös yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä kuljetuskapasiteetin säilyminen kotimaisessa omistuksessa ja määräysvallassa.

Neste on vuokrannut alukset, neljä tankkeria ja kolme hinaajaa alukset omistavilta yhtiöiltä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Alukset on rekisteröity Suomen alusrekisteriin.

Normaalioloissa Neste käyttää aluksia omien tuotteidensa kuljetuksiin, mutta tarvittaessa alukset ovat hyödynnettävissä huoltovarmuustarkoituksiin.

Järjestelyn piirissä olevien alusten hallinnoinnista vastaavan Navidomin omistus jakautuu niin, että Neste omistaa 50 prosenttia, HVK ja Ilmarinen molemmat 25 prosenttia. HVK ja Ilmarinen omistavat molemmat 50 prosenttia alukset omistavista yhtiöistä. Järjestelystä koituu tuottoa HVK:lle ja Ilmariselle.

Navidom-järjestelyn puitesopimus ja liitännäiset sopimukset sekä alusyhtiöiden ja Nesteen väliset alusten vuokrasopimukset olivat päättymässä huhtikuun lopussa, mutta nyt uusittu järjestely mahdollistaa toiminnan jatkamisen.

HS: Lakko alkaa näkyä yksittäisillä huoltoasemilla – bensiini loppui

Poliittisen lakon vaikutukset alkavat näkyä polttoaineen loppumisena yksittäisiltä huoltoasemilta. Lakon myötä Porvoon ja Naantalin jakeluterminaalit ovat suljettu. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Helsingissä toimivalla Metsälän Nesteen huoltoasemalla oli HS:n mukaan lauantaina saatavilla ainoastaan 98-oktaanista bensiiniä. Diesel oli ehtinyt loppua jo perjantaina ja 95-oktaaninen bensiini seurasi lauantaina.

Nesteen asemaverkoista vastaava Katri Taskinen kertoo, että vaikutukset polttonesteiden asiakastoimituksiin ja saatavuuteen ovat lakon pitkittyessä merkittäviä.

– Emme valitettavasti pysty takaamaan häiriötöntä polttoainejakelua asemaverkostossamme ja suoratoimitusasiakkaillemme, Taskinen sanoo.

Huoltoasemaketjut SEO ja ABC ovat onnistuneet pitämään polttoainejakelun lähes normaalina. SEO:n toimitusjohtaja Arto Viljasen mukaan polttoaine loppui yksittäisiltä huoltoasemilta tällä viikolla, mutta häiriöt on nyt korjattu.

Lakossa olevien liittojen mukaan lakkojen on määrä jatkua ainakin huhtikuun ensimmäiseen päivään saakka.

Loppuuko polttoaine Suomesta? Näin arvioi huoltovarmuuskeskus

Suomessa on varastoissa moninkertainen määrä polttoaineita lakkojen aikaiseen tarpeeseen nähden, huoltovarmuuskeskus vakuuttaa tiedotteessa.

Polttoaineiden loppumisesta ei siis tarvitse olla huolissaan, eikä hamstraamiseen ole aihetta. Kun työtaistelu on nyt pitkittymässä, polttoaineiden jakelu olisi kyettävä turvaamaan jatkossakin, ennen kuin häiriöitä alkaa syntyä. Huoltovarmuuskeskus (HVK) katsoo, että polttoainejakelun lakkorajoja tulisi näin ollen tarkistaa.

HVK ei missään tilanteessa ota kantaa itse häiriön syihin, vaan pyrkii hoitamaan neutraalina toimijana tilanteesta syntyviä huoltovarmuusvaikutuksia. HVK on viestinyt Teollisuusliitolle polttoainejakeluun liittyvästä huoltovarmuustarpeesta ja keskustelu aiheesta jatkuu. Huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset on saatu aiemmin hoidettua yhteisymmärryksessä. Myös polttoainejakeluun olisi syytä löytää ratkaisu lakkorajoja tarkistamalla.

− Me emme ole tässä asiassa neuvotteleva osapuoli, vaan huoltovarmuudesta vastaavana viranomaisena olemme tarjonneet näkemyksemme ja tilannearviomme sekä huoltovarmuuteen liittyvän osaamisemme liittojen käyttöön. Polttoaineiden jakelussa ei tällä hetkellä ole akuuttia ongelmaa, mutta pitkittyneessä lakkotilanteessa riskit luonnollisesti kasvavat. Siksi olisi tärkeää määritellä lakkorajat niin, ettei ongelmia pääse syntymään, sanoo huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen tiedotteessa.

Huoltovarmuuskeskus arvioi tilannetta ja tarvittavia lisätoimenpiteitä lähiaikoina.

Polttoaineiden jakelua vaaditaan rajattavaksi lakkojen ulkopuolelle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) vaatii polttoainejakelun rajaamista lakon ulkopuolelle.

Työtaistelujen ilmoitettu pidentyminen heikentää HVK:n mukaan todennäköisesti Suomen huoltovarmuutta ja hankaloittaa sen turvaamista. Vaikka polttoaineita Suomessa on ja niitä koko ajan valmistetaan, jakeluterminaalien kuuluminen lakon piiriin estää niiden saamista käyttöön.

Työtaisteluista vastaavat liitot ovat vakuuttaneet, että huoltovarmuus turvataan. HVK edellyttää, että tämä näkyy käytännössä kriittisten toimintojen rajaamisena lakon ulkopuolelle, laajemminkin kuin lentopolttoaineen osalta.

– Tällä hetkellä käynnissä oleva lakko on jo vaikuttanut merkittävästi polttoainehuollon järjestämiseen. Toiminnanharjoittajien ja myös Huoltovarmuuskeskuksen erityisjärjestelyillä Suomen polttoainejakelu on kyetty turvaamaan lähes normaalisti, eikä merkittäviä huoltovarmuusvaikutuksia ole syntynyt, Huoltovarmuuskeskus katsoo tiedotteessa.

HVK arvioi kuitenkin jo aiemmin, että jos lakko pitenee tai laajenee, tilanne hankaloituu myös huoltovarmuuden turvaamisen näkökulmasta.

Dieselin saatavuus jakeluasemilla sekä lentopetrolin ja nestekaasun saatavuus tietyissä, rajoitetuissa kohteissa on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. HVK näkee tarpeellisena myös bensiinin riittävän saannin turvaamisen. Näyttää todennäköiseltä, että lakon pitkittyessä dieselin ja myös bensiinin saatavuushäiriöt yleistyvät.

Häiriöiden välttämiseksi HVK pitää ensisijaisena, että liitot rajaisivat polttoainejakelun riittävän laajasti pois lakon piiristä. HVK jatkaa tilanneseurantaa yhdessä muiden viranomaisten ja laajan verkostonsa kanssa ja arvioi toimenpidetarpeita lähipäivinä.

Myös muiden lakon piirissä olevien sektoreiden tilannetta seurataan HVK:n mukaan tehostetusti, mutta tällä hetkellä suurin huoli kohdistuu polttoaineiden saatavuuden varmistamiseen.

Yle: Polttoaine loppunut osassa huoltoasemia lakon takia

Polttoaine on loppunut yksittäisiltä huoltoasemilta Etelä-Suomessa ammattiliittojen lakon aikana, Yle kertoo.

Käynnissä oleva kahden viikon poliittinen lakko on sulkenut Porvoon ja Naantalin jakeluterminaalit.

Suomalaisen energiaosuuskunnan (SEO) toimitusjohtajan Arto Viljasen mukaan polttoaineita kuljetetaan Kokkolan jakeluterminaaleilta etelän bensiiniasemille. Viljasen mukaan Kokkolasta tuotavilla täydennyksillä katetaan suunnilleen eteläisempien asemien tarpeet, mutta tavarantoimittaminen ei ole yhtä täysmittaista kuin tavallisesti.

SEO on saanut yhteistyön kautta maanantaina pääsyn myös Porin ja Haminan jakeluterminaaleille.

– Sieltä saadaan kuorma päivässä molemmista. Sekin vähän auttaa, mutta näillä on nyt tultava toimeen, Viljanen sanoo Ylelle.

Ongelmat koskevat Viljasen mukaan ennen kaikkea Etelä-Suomea, jossa kysyntä on suurempaa ja tarjonta lakkojen vuoksi pienempi.

– Toivotaan, että ihmiset ovat maltillisia, eli ajavat ne ajot jotka ovat välttämättömiä eivätkä hamstraa polttoainetta. Silloin sitä riittää kaikille, Viljanen toteaa.

Viljanen ei mainitse nimeltä niitä yksittäisiä huoltoasemia, joilta bensiini on loppunut.

USU: Polttoaine loppunut hetkellisesti yksittäisiltä huoltoasemilta

Polttoaine on loppunut huoltoasemilta eri puolilta maata polttoaineen kuljetuksiin vaikuttavien lakkojen vuoksi, kertoo Uutissuomalainen.

Uutissuomalaisen kyselyn mukaan polttoaineen kerrotaan kuitenkin loppuneen vain hetkellisesti. Osa ketjuista ei kommentoinut polttoaineen riittävyyttä.

– Lakko on aiheuttanut yksittäisiä tapauksia, joissa tuote on loppunut lyhyeksi aikaa. Kyse on ollut maksimissaan joistakin tunneista, ja säiliöauto on jo ollut matkalla asemalle, ABC-ketjun johtaja Harri Tuomaala sanoo.

Tuomaalan mukaan huoltoasemilla on myös ollut normaalia vilkkaampaa, mikä on osaltaan vaikuttanut vajeisiin.

SEO-ketjun toimitusjohtaja Arto Viljanen kertoo myös, että polttoaine on hetkellisesti loppunut osasta ketjun asemista.

– Muutamilla kauppiasasemillamme kysyntä on yllättänyt ja aineet ovat väliaikaisesti päässeet loppumaan. Muuten tilanne on ok. Tällä hetkellä pystymme toimittamaan täydennyksiä pohjoisempana sijaitsevilta terminaaleilta, Viljanen sanoo.

Tuomaala katsoo, että hamstraamiselle ei ole tarvetta.

– Ketjun logistiikka toimii normaalisti, ja mahdolliset saatavuushaasteet ovat toteutuessaan yksittäisiä ja hetkellisiä, Tuomaala sanoo.

Polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat

Polttoaineiden kohdalla hintojen lasku on jatkunut myös tämän vuoden puolella. Helmikuussa 95-oktaanisen bensiinin hinta oli 8,5 prosenttia ja dieselin 7,7 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Bensiinin keskihinta oli helmikuussa 1,82 euroa litralta ja dieselin keskihinta 1,91 euroa litraa kohden. Hinnat ovat lähteneet palautumaan takaisin energiakriisiä edeltäneelle tasolleen.

– Vaikka yli puolet bensiinin hinnasta koostuu veroista, polttonesteiden hintojen muutokset johtuvat ennen kaikkea raakaöljyn maailmanmarkkinahinnoista. Saudi-Arabian ja Venäjän johtamat Opec+ -öljykartellin jäsenmaat pyrkivät nostamaan raakaöljyn hintaa leikkaamalla öljyntuotantoa vielä ainakin kolmen kuukauden ajan, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom toteaa.

– Markkinahinnat eivät kuitenkaan välttämättä nouse Opec+ -valtioiden toivomalla tavalla, sillä öljyn kysynnän kasvu voi jäädä odotettua pienemmäksi, hän ennakoi.

Kotitalousasiakkailla sähkön kokonaishinta laski vuoden 2023 joulukuussa keskimäärin 18–25 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Laskun suuruus riippuu kotitalouden vuosikulutuksesta.

Omakotitalossa asuvien sähkölämmittäjien maksama hinta laski vuoden 2023 aikana lähes 40 prosenttia. Yritysasiakkailla sähkön kokonaishinta laski 27–56 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku johtuu hintojen palautumisesta joulukuussa 2022 meneillään olleesta energiakriisistä.

Ohlsbom toteaa, että keskihinnaltaan edullisesta sähköstä Suomessa saadaan kiittää ydinvoimaa, viime vuosien merkittäviä tuulivoimainvestointeja, kaukolämpöä, säädettävää vesivoimaa sekä poikkeuksellisen hyviä maan sisäisiä siirtoyhteyksiä.

– Lisäksi pörssisähkön suosio kasvoi merkittävästi energiakriisin jälkeen, mikä lisää kulutusjoustoa ja laskee siten keskihintoja entisestään. Venäjän tuonnin loppumisen ja uusiutuvan energian kasvavan osuuden seurauksena hinnan mukana joustavaa kulutusta tarvitaan jatkossa entistä enemmän, hän huomauttaa.

Bensiinin ja dieselin hinta laskenut selvästi

Bensiinin ja dieselin kuluttajahinnat olivat tammikuussa matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Bensiinin hinta oli lähes kahdeksan prosenttia ja dieselin 12 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

– Energiakriisin tasoittuminen sekä vuoden alusta voimaan tulleet veromuutokset näkyvät kehityksessä, Suomen Yrittäjien liikenne- ja kaupunkipolitiikan asiantuntija Sini Puntanen sanoo.

Hänen mukaansa liikennepolttoaineiden valmisteveron alennuksen arvioitiin arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen laskevan bensiinin hintaa 4,4 senttiä litralta sekä dieselin 4,9 senttiä litralta.

– Lisäksi jakeluvelvoitteen aiottu nosto peruttiin ja se pidettiin samalla tasolla kuin vuonna 2023. Tammikuuhun 2023 verrattuna kuluttajahintojen alenema on veronalennusta moninkertaisesti suurempi, toteaa Puntanen.

Veron alennus kohentaa hieman kuljetusyritysten asemaa ja kotitalouksien ostovoimaa.

– Bensiinin ja dieselin hinnan lasku auttaa logistiikka-alaa pärjäämään ja hillitsee logistiikkakustannuksia hankalassa suhdannetilanteessa, Puntanen toteaa.

Tilastokeskuksen mukaan dieselin keskihinnan vuosimuutos oli -12,0 prosenttia, bensiini 95:n keskihinnan -7,9 prosenttia ja bensiini 98:n -7,5 prosenttia. Kevyen polttoöljyn keskihinnan vuosimuutos oli -11,6 prosenttia.

IL: Näin polttoaineiden pumppuhinnat muuttuvat

Polttoaineiden pumppuhinnat ovat olleet Suomessa viime päivinä selvästi totutun hintatason alapuolella, kertoo Iltalehti.

Tilastokeskuksen mukaan 95E10-bensiinin pumppuhinta oli vielä marraskuussa keskimäärin 1,95 euroa ja dieselin 2,03 euroa litralta. Se ei ole vielä julkistanut joulukuun tilastojaan, mutta polttoaineiden hintavertailusivustojen mukaan keskihinta tulee joulukuussa olevaan selvästi matalampi.

Esimerkiksi Polttoaine.net -sivuston mukaan 95E10-bensiinin keskimääräinen pumppuhinta  oli keskiviikkona laskettuna 1,81 euroa litralta. Dieselin keskihinta oli puolestaan 1,89 euroa litralta.

Myös Tankille.fi -sivusto on päätynyt samaan hintahaarukkaan. Sivuston laskema keskimääräinen pumppuhinta 95E10-polttoaineelle oli keskiviikkona 1,81 euroa litralta ja dieselille 1,91 euroa litralta.

Edullisempi menovesi selittyy pitkälti brent-öljyn hinnalla, joka on ollut selvästi matalammalla tasolla kuin edeltävinä kuukausina.

Vuodenvaihteen myötä bensiinin ja korvaavien tuotteiden valmistevero alenee vuosina 2024–27 keskimäärin 3,9 sentillä litralta. Dieselöljyn ja korvaavien polttoaineiden valmistevero alenee puolestaan 3,8 sentillä litralta. Muutoksella kompensoidaan uusiutuvien polttoaineiden niin kutsutun jakeluvelvoitteen nostoa.

Myös työmatkakuluihin liittyvät verovähennykset muuttuvat. Asunnon ja työpaikan välisten matkojen omavastuu nousee 750 eurosta 900 euroon ja tilapäiset korotukset jäävät pois. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä laskee 8 400 eurosta 7 000 euroon.

Minä viikonpäivänä auto kannattaa tankata?

Vielä vähän aikaa sitten puhuttiin, että bensiiniä ei saa enää tankattua alle kahden euron litrahinnalla. Näyttää kuitenkin, että polttoaineen hinta on laskenut ja kilpailu huoltoasemien välillä on koventunut.

Tällä viikolla bensaa on saanut halvimmillaan 1,678 euron litrahintaan.

Pumpuilla on kuitenkin menossa omituinen ilmiö, jossa pumppuhinta vaihtelee viikon sisällä paljon. Vaikuttaa siltä, että paras päivä tankata on tiistai, kalleinta bensa on keskiviikkona.

– Tämä on ilmiö, joka on selkeästi nähtävillä. En osaa sanoa, mistä ilmiö oikein johtuu, mutta tämä on selkeästi havaittavissa, sanoo Biosin pääekonomisti Jussi Ahokas.

– Ilmiö ei ole ainoastaan kotimainen, vaan myös muissa Pohjoismaissa on huomattu samanlaista hinnan vaihtelua.

Verkkouutiset kysyi asiaa Nesteeltä ja St1:ltä.

– Polttoaineiden pumppuhintoihin vaikuttaa moni asia, kuten maailmanmarkkinat, valuuttakurssit, verotus ja paikallinen kilpailu, sanoo Nesteen asemaverkostosta vastaava johtava Katri Taskinen.

Taskinen ei lähde spekuloimaan sillä, milloin on paras päivä tankkaukselle vaan tyytyy vastaamaan:

– Tankkaukselle sopiva päiväsuositukseni on se, että tankkaa silloin, kun on tarvetta. Sujuvan ja turvallisen matkanteon varmistamiseksi, erityisesti talven pakkassäiden aikaan, on tankissa hyvä olla riittävä määrä polttoainetta.

St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen luettelee Taskisen tavoin samat kolme syytä bensan hinnanvaihteluille. Tosiasia kuitenkin on, että raakaöljyn hinnanvaihtelut eivät näy nopeasti pumppuhinnoissa eivätkä aiheuta muutoksia pumppubensan hintoihin nopeasti.

Syy bensanhinnan muutoksille on paikallisessa kilpailussa.

– Paikallisen kilpailun merkitys on selkeästi korostunut viimeisten vuosien aikana. Jos tietyllä alueella on paljon huoltoasemia, niin huoltoasemat pyrkivät vastaamaan kilpailuun, Vanninen toteaa.

Vanninen sanoo, että bensan hintoja tarkkaillaan alueellisesti koko ajan, ja alueen hinta määräytyy kilpailijoiden kanssa samalle tasolle. Taustalla häärii Vannisen mukaan kuitenkin ihminen, eivätkä algoritmit vaikuta hinnan muodostumiseen.

Hänen mukaansa suomalaisten kuluttajien lompakoissa näkyy myös geopoliittinen tilanne.

– Kuluttajat ovat boikotoineet Ukrainan hyökkäyssodan alettua kahden vuoden ajan yhtä tiettyä huoltoasemaketjua. Se on vastannut hankalaan markkinatilanteeseen aggressiivisella hinnoittelulla. Muut ketjut ovat joutuneet vastaamaan tähän ja se on osasyy laskeneisiin pumppuhintoihin, Vanninen sanoo.

Vanninen yhtyy Taskisen näkemykseen siitä, että paras päivä tankata on silloin, kun auton tankki on tyhjä. Itse kysymykseen siitä, mikä päivä on paras tankkaukselle, Vanninen on haluton vastaamaan.

– Olen kuullut, että näin voisi olla, että tiistaina olisi edullisin päivä tankkaukselle. Kaikista paras päivä tankkaukselle näin talvella on kuitenkin se, jolloin auton tankki on tyhjä, Vanninen sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)