Verkkouutiset

Polttoaine

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

HS: Lakko alkaa näkyä yksittäisillä huoltoasemilla – bensiini loppui

Poliittisen lakon vaikutukset alkavat näkyä polttoaineen loppumisena yksittäisiltä huoltoasemilta. Lakon myötä Porvoon ja Naantalin jakeluterminaalit ovat suljettu. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Helsingissä toimivalla Metsälän Nesteen huoltoasemalla oli HS:n mukaan lauantaina saatavilla ainoastaan 98-oktaanista bensiiniä. Diesel oli ehtinyt loppua jo perjantaina ja 95-oktaaninen bensiini seurasi lauantaina.

Nesteen asemaverkoista vastaava Katri Taskinen kertoo, että vaikutukset polttonesteiden asiakastoimituksiin ja saatavuuteen ovat lakon pitkittyessä merkittäviä.

– Emme valitettavasti pysty takaamaan häiriötöntä polttoainejakelua asemaverkostossamme ja suoratoimitusasiakkaillemme, Taskinen sanoo.

Huoltoasemaketjut SEO ja ABC ovat onnistuneet pitämään polttoainejakelun lähes normaalina. SEO:n toimitusjohtaja Arto Viljasen mukaan polttoaine loppui yksittäisiltä huoltoasemilta tällä viikolla, mutta häiriöt on nyt korjattu.

Lakossa olevien liittojen mukaan lakkojen on määrä jatkua ainakin huhtikuun ensimmäiseen päivään saakka.

Loppuuko polttoaine Suomesta? Näin arvioi huoltovarmuuskeskus

Suomessa on varastoissa moninkertainen määrä polttoaineita lakkojen aikaiseen tarpeeseen nähden, huoltovarmuuskeskus vakuuttaa tiedotteessa.

Polttoaineiden loppumisesta ei siis tarvitse olla huolissaan, eikä hamstraamiseen ole aihetta. Kun työtaistelu on nyt pitkittymässä, polttoaineiden jakelu olisi kyettävä turvaamaan jatkossakin, ennen kuin häiriöitä alkaa syntyä. Huoltovarmuuskeskus (HVK) katsoo, että polttoainejakelun lakkorajoja tulisi näin ollen tarkistaa.

HVK ei missään tilanteessa ota kantaa itse häiriön syihin, vaan pyrkii hoitamaan neutraalina toimijana tilanteesta syntyviä huoltovarmuusvaikutuksia. HVK on viestinyt Teollisuusliitolle polttoainejakeluun liittyvästä huoltovarmuustarpeesta ja keskustelu aiheesta jatkuu. Huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset on saatu aiemmin hoidettua yhteisymmärryksessä. Myös polttoainejakeluun olisi syytä löytää ratkaisu lakkorajoja tarkistamalla.

− Me emme ole tässä asiassa neuvotteleva osapuoli, vaan huoltovarmuudesta vastaavana viranomaisena olemme tarjonneet näkemyksemme ja tilannearviomme sekä huoltovarmuuteen liittyvän osaamisemme liittojen käyttöön. Polttoaineiden jakelussa ei tällä hetkellä ole akuuttia ongelmaa, mutta pitkittyneessä lakkotilanteessa riskit luonnollisesti kasvavat. Siksi olisi tärkeää määritellä lakkorajat niin, ettei ongelmia pääse syntymään, sanoo huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen tiedotteessa.

Huoltovarmuuskeskus arvioi tilannetta ja tarvittavia lisätoimenpiteitä lähiaikoina.

Polttoaineiden jakelua vaaditaan rajattavaksi lakkojen ulkopuolelle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) vaatii polttoainejakelun rajaamista lakon ulkopuolelle.

Työtaistelujen ilmoitettu pidentyminen heikentää HVK:n mukaan todennäköisesti Suomen huoltovarmuutta ja hankaloittaa sen turvaamista. Vaikka polttoaineita Suomessa on ja niitä koko ajan valmistetaan, jakeluterminaalien kuuluminen lakon piiriin estää niiden saamista käyttöön.

Työtaisteluista vastaavat liitot ovat vakuuttaneet, että huoltovarmuus turvataan. HVK edellyttää, että tämä näkyy käytännössä kriittisten toimintojen rajaamisena lakon ulkopuolelle, laajemminkin kuin lentopolttoaineen osalta.

– Tällä hetkellä käynnissä oleva lakko on jo vaikuttanut merkittävästi polttoainehuollon järjestämiseen. Toiminnanharjoittajien ja myös Huoltovarmuuskeskuksen erityisjärjestelyillä Suomen polttoainejakelu on kyetty turvaamaan lähes normaalisti, eikä merkittäviä huoltovarmuusvaikutuksia ole syntynyt, Huoltovarmuuskeskus katsoo tiedotteessa.

HVK arvioi kuitenkin jo aiemmin, että jos lakko pitenee tai laajenee, tilanne hankaloituu myös huoltovarmuuden turvaamisen näkökulmasta.

Dieselin saatavuus jakeluasemilla sekä lentopetrolin ja nestekaasun saatavuus tietyissä, rajoitetuissa kohteissa on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. HVK näkee tarpeellisena myös bensiinin riittävän saannin turvaamisen. Näyttää todennäköiseltä, että lakon pitkittyessä dieselin ja myös bensiinin saatavuushäiriöt yleistyvät.

Häiriöiden välttämiseksi HVK pitää ensisijaisena, että liitot rajaisivat polttoainejakelun riittävän laajasti pois lakon piiristä. HVK jatkaa tilanneseurantaa yhdessä muiden viranomaisten ja laajan verkostonsa kanssa ja arvioi toimenpidetarpeita lähipäivinä.

Myös muiden lakon piirissä olevien sektoreiden tilannetta seurataan HVK:n mukaan tehostetusti, mutta tällä hetkellä suurin huoli kohdistuu polttoaineiden saatavuuden varmistamiseen.

Yle: Polttoaine loppunut osassa huoltoasemia lakon takia

Polttoaine on loppunut yksittäisiltä huoltoasemilta Etelä-Suomessa ammattiliittojen lakon aikana, Yle kertoo.

Käynnissä oleva kahden viikon poliittinen lakko on sulkenut Porvoon ja Naantalin jakeluterminaalit.

Suomalaisen energiaosuuskunnan (SEO) toimitusjohtajan Arto Viljasen mukaan polttoaineita kuljetetaan Kokkolan jakeluterminaaleilta etelän bensiiniasemille. Viljasen mukaan Kokkolasta tuotavilla täydennyksillä katetaan suunnilleen eteläisempien asemien tarpeet, mutta tavarantoimittaminen ei ole yhtä täysmittaista kuin tavallisesti.

SEO on saanut yhteistyön kautta maanantaina pääsyn myös Porin ja Haminan jakeluterminaaleille.

– Sieltä saadaan kuorma päivässä molemmista. Sekin vähän auttaa, mutta näillä on nyt tultava toimeen, Viljanen sanoo Ylelle.

Ongelmat koskevat Viljasen mukaan ennen kaikkea Etelä-Suomea, jossa kysyntä on suurempaa ja tarjonta lakkojen vuoksi pienempi.

– Toivotaan, että ihmiset ovat maltillisia, eli ajavat ne ajot jotka ovat välttämättömiä eivätkä hamstraa polttoainetta. Silloin sitä riittää kaikille, Viljanen toteaa.

Viljanen ei mainitse nimeltä niitä yksittäisiä huoltoasemia, joilta bensiini on loppunut.

USU: Polttoaine loppunut hetkellisesti yksittäisiltä huoltoasemilta

Polttoaine on loppunut huoltoasemilta eri puolilta maata polttoaineen kuljetuksiin vaikuttavien lakkojen vuoksi, kertoo Uutissuomalainen.

Uutissuomalaisen kyselyn mukaan polttoaineen kerrotaan kuitenkin loppuneen vain hetkellisesti. Osa ketjuista ei kommentoinut polttoaineen riittävyyttä.

– Lakko on aiheuttanut yksittäisiä tapauksia, joissa tuote on loppunut lyhyeksi aikaa. Kyse on ollut maksimissaan joistakin tunneista, ja säiliöauto on jo ollut matkalla asemalle, ABC-ketjun johtaja Harri Tuomaala sanoo.

Tuomaalan mukaan huoltoasemilla on myös ollut normaalia vilkkaampaa, mikä on osaltaan vaikuttanut vajeisiin.

SEO-ketjun toimitusjohtaja Arto Viljanen kertoo myös, että polttoaine on hetkellisesti loppunut osasta ketjun asemista.

– Muutamilla kauppiasasemillamme kysyntä on yllättänyt ja aineet ovat väliaikaisesti päässeet loppumaan. Muuten tilanne on ok. Tällä hetkellä pystymme toimittamaan täydennyksiä pohjoisempana sijaitsevilta terminaaleilta, Viljanen sanoo.

Tuomaala katsoo, että hamstraamiselle ei ole tarvetta.

– Ketjun logistiikka toimii normaalisti, ja mahdolliset saatavuushaasteet ovat toteutuessaan yksittäisiä ja hetkellisiä, Tuomaala sanoo.

Polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat

Polttoaineiden kohdalla hintojen lasku on jatkunut myös tämän vuoden puolella. Helmikuussa 95-oktaanisen bensiinin hinta oli 8,5 prosenttia ja dieselin 7,7 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Bensiinin keskihinta oli helmikuussa 1,82 euroa litralta ja dieselin keskihinta 1,91 euroa litraa kohden. Hinnat ovat lähteneet palautumaan takaisin energiakriisiä edeltäneelle tasolleen.

– Vaikka yli puolet bensiinin hinnasta koostuu veroista, polttonesteiden hintojen muutokset johtuvat ennen kaikkea raakaöljyn maailmanmarkkinahinnoista. Saudi-Arabian ja Venäjän johtamat Opec+ -öljykartellin jäsenmaat pyrkivät nostamaan raakaöljyn hintaa leikkaamalla öljyntuotantoa vielä ainakin kolmen kuukauden ajan, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom toteaa.

– Markkinahinnat eivät kuitenkaan välttämättä nouse Opec+ -valtioiden toivomalla tavalla, sillä öljyn kysynnän kasvu voi jäädä odotettua pienemmäksi, hän ennakoi.

Kotitalousasiakkailla sähkön kokonaishinta laski vuoden 2023 joulukuussa keskimäärin 18–25 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Laskun suuruus riippuu kotitalouden vuosikulutuksesta.

Omakotitalossa asuvien sähkölämmittäjien maksama hinta laski vuoden 2023 aikana lähes 40 prosenttia. Yritysasiakkailla sähkön kokonaishinta laski 27–56 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku johtuu hintojen palautumisesta joulukuussa 2022 meneillään olleesta energiakriisistä.

Ohlsbom toteaa, että keskihinnaltaan edullisesta sähköstä Suomessa saadaan kiittää ydinvoimaa, viime vuosien merkittäviä tuulivoimainvestointeja, kaukolämpöä, säädettävää vesivoimaa sekä poikkeuksellisen hyviä maan sisäisiä siirtoyhteyksiä.

– Lisäksi pörssisähkön suosio kasvoi merkittävästi energiakriisin jälkeen, mikä lisää kulutusjoustoa ja laskee siten keskihintoja entisestään. Venäjän tuonnin loppumisen ja uusiutuvan energian kasvavan osuuden seurauksena hinnan mukana joustavaa kulutusta tarvitaan jatkossa entistä enemmän, hän huomauttaa.

Bensiinin ja dieselin hinta laskenut selvästi

Bensiinin ja dieselin kuluttajahinnat olivat tammikuussa matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Bensiinin hinta oli lähes kahdeksan prosenttia ja dieselin 12 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

– Energiakriisin tasoittuminen sekä vuoden alusta voimaan tulleet veromuutokset näkyvät kehityksessä, Suomen Yrittäjien liikenne- ja kaupunkipolitiikan asiantuntija Sini Puntanen sanoo.

Hänen mukaansa liikennepolttoaineiden valmisteveron alennuksen arvioitiin arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen laskevan bensiinin hintaa 4,4 senttiä litralta sekä dieselin 4,9 senttiä litralta.

– Lisäksi jakeluvelvoitteen aiottu nosto peruttiin ja se pidettiin samalla tasolla kuin vuonna 2023. Tammikuuhun 2023 verrattuna kuluttajahintojen alenema on veronalennusta moninkertaisesti suurempi, toteaa Puntanen.

Veron alennus kohentaa hieman kuljetusyritysten asemaa ja kotitalouksien ostovoimaa.

– Bensiinin ja dieselin hinnan lasku auttaa logistiikka-alaa pärjäämään ja hillitsee logistiikkakustannuksia hankalassa suhdannetilanteessa, Puntanen toteaa.

Tilastokeskuksen mukaan dieselin keskihinnan vuosimuutos oli -12,0 prosenttia, bensiini 95:n keskihinnan -7,9 prosenttia ja bensiini 98:n -7,5 prosenttia. Kevyen polttoöljyn keskihinnan vuosimuutos oli -11,6 prosenttia.

IL: Näin polttoaineiden pumppuhinnat muuttuvat

Polttoaineiden pumppuhinnat ovat olleet Suomessa viime päivinä selvästi totutun hintatason alapuolella, kertoo Iltalehti.

Tilastokeskuksen mukaan 95E10-bensiinin pumppuhinta oli vielä marraskuussa keskimäärin 1,95 euroa ja dieselin 2,03 euroa litralta. Se ei ole vielä julkistanut joulukuun tilastojaan, mutta polttoaineiden hintavertailusivustojen mukaan keskihinta tulee joulukuussa olevaan selvästi matalampi.

Esimerkiksi Polttoaine.net -sivuston mukaan 95E10-bensiinin keskimääräinen pumppuhinta  oli keskiviikkona laskettuna 1,81 euroa litralta. Dieselin keskihinta oli puolestaan 1,89 euroa litralta.

Myös Tankille.fi -sivusto on päätynyt samaan hintahaarukkaan. Sivuston laskema keskimääräinen pumppuhinta 95E10-polttoaineelle oli keskiviikkona 1,81 euroa litralta ja dieselille 1,91 euroa litralta.

Edullisempi menovesi selittyy pitkälti brent-öljyn hinnalla, joka on ollut selvästi matalammalla tasolla kuin edeltävinä kuukausina.

Vuodenvaihteen myötä bensiinin ja korvaavien tuotteiden valmistevero alenee vuosina 2024–27 keskimäärin 3,9 sentillä litralta. Dieselöljyn ja korvaavien polttoaineiden valmistevero alenee puolestaan 3,8 sentillä litralta. Muutoksella kompensoidaan uusiutuvien polttoaineiden niin kutsutun jakeluvelvoitteen nostoa.

Myös työmatkakuluihin liittyvät verovähennykset muuttuvat. Asunnon ja työpaikan välisten matkojen omavastuu nousee 750 eurosta 900 euroon ja tilapäiset korotukset jäävät pois. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä laskee 8 400 eurosta 7 000 euroon.

Minä viikonpäivänä auto kannattaa tankata?

Vielä vähän aikaa sitten puhuttiin, että bensiiniä ei saa enää tankattua alle kahden euron litrahinnalla. Näyttää kuitenkin, että polttoaineen hinta on laskenut ja kilpailu huoltoasemien välillä on koventunut.

Tällä viikolla bensaa on saanut halvimmillaan 1,678 euron litrahintaan.

Pumpuilla on kuitenkin menossa omituinen ilmiö, jossa pumppuhinta vaihtelee viikon sisällä paljon. Vaikuttaa siltä, että paras päivä tankata on tiistai, kalleinta bensa on keskiviikkona.

– Tämä on ilmiö, joka on selkeästi nähtävillä. En osaa sanoa, mistä ilmiö oikein johtuu, mutta tämä on selkeästi havaittavissa, sanoo Biosin pääekonomisti Jussi Ahokas.

– Ilmiö ei ole ainoastaan kotimainen, vaan myös muissa Pohjoismaissa on huomattu samanlaista hinnan vaihtelua.

Verkkouutiset kysyi asiaa Nesteeltä ja St1:ltä.

– Polttoaineiden pumppuhintoihin vaikuttaa moni asia, kuten maailmanmarkkinat, valuuttakurssit, verotus ja paikallinen kilpailu, sanoo Nesteen asemaverkostosta vastaava johtava Katri Taskinen.

Taskinen ei lähde spekuloimaan sillä, milloin on paras päivä tankkaukselle vaan tyytyy vastaamaan:

– Tankkaukselle sopiva päiväsuositukseni on se, että tankkaa silloin, kun on tarvetta. Sujuvan ja turvallisen matkanteon varmistamiseksi, erityisesti talven pakkassäiden aikaan, on tankissa hyvä olla riittävä määrä polttoainetta.

St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen luettelee Taskisen tavoin samat kolme syytä bensan hinnanvaihteluille. Tosiasia kuitenkin on, että raakaöljyn hinnanvaihtelut eivät näy nopeasti pumppuhinnoissa eivätkä aiheuta muutoksia pumppubensan hintoihin nopeasti.

Syy bensanhinnan muutoksille on paikallisessa kilpailussa.

– Paikallisen kilpailun merkitys on selkeästi korostunut viimeisten vuosien aikana. Jos tietyllä alueella on paljon huoltoasemia, niin huoltoasemat pyrkivät vastaamaan kilpailuun, Vanninen toteaa.

Vanninen sanoo, että bensan hintoja tarkkaillaan alueellisesti koko ajan, ja alueen hinta määräytyy kilpailijoiden kanssa samalle tasolle. Taustalla häärii Vannisen mukaan kuitenkin ihminen, eivätkä algoritmit vaikuta hinnan muodostumiseen.

Hänen mukaansa suomalaisten kuluttajien lompakoissa näkyy myös geopoliittinen tilanne.

– Kuluttajat ovat boikotoineet Ukrainan hyökkäyssodan alettua kahden vuoden ajan yhtä tiettyä huoltoasemaketjua. Se on vastannut hankalaan markkinatilanteeseen aggressiivisella hinnoittelulla. Muut ketjut ovat joutuneet vastaamaan tähän ja se on osasyy laskeneisiin pumppuhintoihin, Vanninen sanoo.

Vanninen yhtyy Taskisen näkemykseen siitä, että paras päivä tankata on silloin, kun auton tankki on tyhjä. Itse kysymykseen siitä, mikä päivä on paras tankkaukselle, Vanninen on haluton vastaamaan.

– Olen kuullut, että näin voisi olla, että tiistaina olisi edullisin päivä tankkaukselle. Kaikista paras päivä tankkaukselle näin talvella on kuitenkin se, jolloin auton tankki on tyhjä, Vanninen sanoo.

TS: Bensiiniasemien verkosto alkaa kuihtua vasta vuonna 2035

- Huoltoasemaverkostot seuraavat asiaa toki hyvin tarkkaan, mutta toistaiseksi sähköautojen yleistyminen ei ole vaikuttanut polttonesteiden jakelu- tai huoltoasemaverkkoon, kertoo liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta Turun Sanomille.

Vaikka ensirekisteröinneistä lähes puolet onkin jo ladattavia täyssähköautoja tai hybridejä, on niiden osuus autokannasta edelleen vasta noin seitsemän prosenttia.

Täyssähkö- ja ladattavia hybridiautoja Suomessa oli lokakuun alussa yhteensä noin 200 000 kappaletta. Joka kolmas sähköauto on täyssähköinen.

Vasta vuonna 2035 Suomen autokannasta puolet on ladattavia, arvellaan Tieliikenteen Tietokeskuksen käyttövoimaennusteessa.

– Tässä vaiheessa sähköautojen määrä vaikuttaa tietysti jo jakeluasemien määriin. Meidän ennusteidemme mukaan ensimmäisenä häviävät niin sanotut kylmäasemat. Arvioimme kuitenkin, että aika hidas tämä muutos on, Kalenoja toteaa.

Suurin osa huoltoasemaverkoista on investoinut myös sähkölatauspisteisiin.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala sanoo, että suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan siitä, ettei bensaa tai dieseliä enää saisi sähköautojen yleistyessä.

– Vielä vuonna 2040 on Suomen silloisesta kolmen miljoonan kappaleen henkilöautomäärästä 40 prosenttia polttomoottoreilla käyviä, eli eivät ne pumput pitkään aikaan mihinkään häviä, hän toteaa Turun Sanomille.

Shell-asemat katoavat Suomesta

Polttoaineketju St1 uudelleenbrändää Shell-asemaverkostonsa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Jatkossa kaikki Shell-asemat muutetaan St1-asemiksi. Yhtiö kertoo uudistuksesta tiedotteessa.

St1:llä on valtakunnalliset huoltoasemaverkostot sekä St1- että Shell -brändeillä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. St1:n hankki pääosan Shellin liiketoiminnoista vuonna 2010 Suomessa ja Ruotsissa ja vuonna 2015 Norjassa. Samalla yhtiö solmi pitkäaikaisen lisenssisopimuksen Shell-brändin käytöstä hankituilla vähittäismyynnin alueilla.

Nykyisen sopimuskauden päätyttyä St1 siirtyy yhden brändin strategiaan, jossa se keskittää koko vähittäismyyntinsä St1-brändin alle. Nykyinen brändin lisenssisopimus pysyy ennallaan vielä pari vuotta, joten muutokset tulevat näkyviin asemaverkostossa vasta sen päättyessä.

St1:llä on laaja pohjoismainen vähittäismyyntiverkosto, joka käsittää noin 1 270 St1- ja Shell-brändättyä huoltoasemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sisältäen kasvavan määrän kaasunjakeluasemia ja sähköautojen latauspisteitä. Verkostoon kuuluu asemia, joilla on polttoaineiden jakelun ja sähköautojen latauspisteiden ohella kauppoja, ravintoloita ja autopesuloita.

– Johdonmukainen oman brändimme ja sen tarjonnan kehittäminen auttavat meitä pysymään entistäkin kilpailukykyisempinä ja tehokkaampina haastavassa markkinatilanteessa ja saavutamme sen kaksinkertaistamalla St1-brändin näkyvyyden markkinoilla, St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen sanoo tiedotteessa.

MT: Tästä johtuu bensiinin uusi huippuhinta

Bensiinin hinta on lähtenyt jälleen nousuun. Polttoaine.net -sivuston mukaan tiistaina 98-oktaaninen bensiini maksoi Suomessa keskimäärin 2.02 euroa, 95-oktaaninen bensiini 1,93 euroa ja diesel 1,89 euroa litralta.

Autoalan Tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että bensiinin hinta on edelleen selvästi pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla tasolla.

Polttoaineiden hinnoissa on noustu samalla tasolle, missä oltiin vuoden 2022 alussa.

– Raakaöljyn hinnassa on kyllä enemmän nousupaineita kuin keväällä. On arvioitu, että öljyn hinta nousee ensi vuonna 95–100 dollariin tynnyriltä, kun pitkään oltiin kahdeksalla alkavissa lukemissa, Kalenoja kertoo MT:lle.

Ilmiö johtuu hänen mukaansa siitä, että Opec-maissa öljyntuotantoon on tehty vapaaehtoisia leikkauksia.

Lisäksi tänä kesänä öljyn kulutus on kääntynyt kasvuun matkustamisen, kuten lentoliikenteen vilkastumisen vuoksi. Öljyä on käytetty maailmanlaajuisesti myös jonkin verran enemmän sähköntuotantoon.

– Siirtyminen muihin energialähteisiin kestää vuosikymmeniä. Toisaalta talouden globaalit näkymät eivät ole erityisen hyvät, varsinkaan Kiinassa. Se hillitsee energianhinnan nousua, Kalenoja sanoo.

Tasapalautus olisi tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille

Polttoaineverotuksen korottaminen on tutkimustiedon valossa yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikennesektorin päästöjä. Toisaalta polttoaineveron korotukset herättävät huolta siitä, että verotuksen taakka kohdistuisi erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin, toteaa Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti.

Raportissa tarkastellaan polttoaineverotuksen aiheuttaman taloudellisen taakan jakautumista suomalaisten kotitalouksien kesken ja arvioidaan, miten erilaisilla kompensaatiomekanismeilla voitaisiin tasoittaa taakkojen jakautumista.

Koko väestön tasolla polttoaineverotuksen taakka jakautuu melko tasaisesti tuloluokkien välillä, toteavat raportin laatineet VATTin tutkija Kimmo Palanne ja väitöskirjatutkija Selina Clarke Helsingin yliopistosta.

– Rajattaessa tarkastelu vain autoileviin kotitalouksiin verotuksen taakka on sen sijaan huomattavasti suurempi pienituloisilla. Alimmassa tuloluokassa autolliset asuntokunnat käyttävät yli kymmenen prosenttia tuloistaan polttoainekuluihin, kun taas ylimmässä tuloluokassa polttoainekulujen osuus tuloista on noin kolme prosenttia.

Palanteen ja Clarken mukaan tuloluokkien välistä verotaakkaa voitaisiin kuitenkin tehokkaasti tasoittaa kotitalouksille suoraan jaettavien könttäsummapalautuksien avulla.

– Alimman tuloluokan keskimääräiset polttoainekulut laskevat noin kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin kaikille kotitalouksille jaettavan 305 euron könttäsummapalautuksen seurauksena.

Könttäsummapalautus on myös pienituloisille suotuisampi vaihtoehto kuin valtion ansiotuloveron tai polttoaineveron alennus. Jälkimmäinen lisäisi myös kannustimia ajaa enemmän, mikä kasvattaisi liikenteen päästöjä.

Raportissa todetaan, että toisaalta polttoaineverotuksen taakat vaihtelevat selvästi enemmän tuloluokkien sisällä, kuin niiden välillä.

– Tätä horisontaalista taakkojen jakautumista on vaikeampi tasoittaa kompensaatiomekanismien avulla. Horisontaalisesta taakkojen jakautumisesta voitaisiin kuitenkin tehdä oikeudenmukaisempaa kohdistamalla kompensaatiot niille asuntokunnille, jotka ovat haavoittuvaisimpia polttoaineveron korotuksille, raportti toteaa.

IS: Tämän takia bensiini on Suomessa kallista

Verotus on merkittävin bensiinin hintaan vaikuttava tekijä, autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja kertoo Ilta-Sanomille.

Polttoaineiden hintojen vertailevan globalpetrolprices -sivuston tietojen perusteella suomalaisilla huoltoasemilla tankataan maailman kahdeksanneksi kalleinta bensiiniä. Sivuston lukujen perusteella 95-oktaanisen bensiinin keskihinta oli perjantaina 1,885 euroa litralta. Tilastojen mukaan Suomea kalliimpaa bensiiniä myydään Euroopassa vain Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Bensiinin pumppuhintaan vaikuttaa verotuksen ohella muun muassa öljyn hinta maailmanmarkkinoilla, valuuttakurssit ja paikallinen kilpailutilanne eri asemien välillä.

– Kaikki toimivat samoilla globaaleilla markkinoilla sekä fossiilisten että uusiutuvien polttoaineiden osalta. Verotus on tärkein tekijä, joka vaikuttaa eri maiden markkinahintoihin, Kalenoja sanoo IS:lle.

Suuri osa polttoaineiden kuluttajahinnasta on Suomessa veroa. Polttoaineista maksetaan polttoaineveroa ja arvonlisäveroa. Polttoainevero on kiinteä valmistevero, jonka määrä ei vaihtele hinnan mukaan. Eri polttoainelaaduista maksetaan eri määrä polttoaineveroa. Moottoribensiinistä valmisteveroa maksetaan noin 76 senttiä litraa kohden.

Lisäksi bensiinin hintaan vaikuttaa jakeluvelvoite. Kalenojan mukaan jakeluvelvoitteen vaikutus bensiinin kokonaishintaan on kuitenkin vähäinen.

IL: Tankkasi vuokraamaansa autoa kanisterista – 185 euron lasku

Vuokraamaansa pakettiautoon suoraan kanisterista tankannut mies sai 185 euron korvausvaatimuksen vuokraamolta. Asiasta kertoo Iltalehti.

Tapauksessa on kyse siitä, että sopimusehtojen mukaan vuokra-autoa ei saa tankata omasta astiasta.  Mies ei kuitenkaan ollut lukenut kyseistä sopimuskohtaa, vaan oli tankannut autoon dieseliä suoraan omasta kanisteristaan.

Kun tapaus tuli autovuokraamolle ilmi, se lähetti miehelle 185 euron laskun.

Summa perustui täysin sopimusehtoihin. Ehdoissa sanotaan, että tällaisesta menettelystä rapsahtaa sopimusrikkomusmaksu, joka on 180 euroa. Päälle lisättiin vielä viisi euroa toimistokuluja.

Asiakas piti vaatimusta kohtuuttomana ja vei asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Mies korosti, ettei vuokraamolle ollut koitunut vahinkoa hänen menettelynsä takia ja auto oli palautettu ajallaan sekä tankattuna.

Hän huomautti myös, ettei autoon oltu tankattu vääränlaista polttoainetta ja oli osoittanut todisteeksi kuitin, joka osoitti kanisterissa olleen polttoaineen olleen Shell-huoltoasemalta.

Autovuokraamo pysyi kannassaan ja katsoi miehen rikkoneen sopimusehtoja. Varaus oli tehty netissä. Vuokraamon mukaan miehelle oli heti varaustapahtuman jälkeen lähetetty vahvistus, jonka alussa muistutetaan tankkauksesta.

Tekstissä kerrotaan, ettei polttoaine kuulu vuokrauksen hintaan ja että valvontaa on tiukennettu. Lisäksi asiakasta kehotettiin tutustumaan tarkemmin tankkausehtoihin. Ehdoissa oli myös suoraan sanottu, että omasta astiasta tai kanisterista tankkaaminen oli ehdottomasti kielletty. Auto pitää ehtojen mukaan tankata huoltamolla.

Autovuokraamon mukaan sille oli koitunut kustannuksia myös autolle tehdyistä huolloista asiakkaan menettelyn takia.

Ratkaisussaan kuluttajariitalautakunta toteaa, että mies oli rikkonut sopimusehtoja. Siitä kuitenkaan ei ollut näyttöä, että autovuokraamolle olisi koitunut vahinkoa menettelyn takia.

Lautakunta joutui nyt käsittelemään riitaa, jossa keskeisenä kysymyksenä oli sopimusrikkomusmaksun kohtuullisuus. Sehän taas oli riidatonta, että mies ei ollut noudattanut sopimuksen ehtoja. Lautakunta toteaa, etteivät autolle tehdyt toimenpiteet ole olleet tarpeellisia. Näin ollen autovuokraamolla ei ole ollut perustetta laskuttaa niistä korvausta espoolaismieheltä.

Lautakunta päätyi suosittamaan, että autovuokraamo palauttaa asiakkaalle 155 euroa, jolloin asiakkaan maksettavaksi jää 30 euron summa, jota hän itse piti kohtuullisena maksuna sopimusrikkomuksesta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)