Raakaöljyn hinta nousi viiden kuukauden huippuunsa, ennen kuin hinta lähti jälleen hieman laskemaan maanantaina. Taustalla on Yhdysvaltain viikonloppuna tekemät kolme iskua Iranin ydinlaitoksiin.
Markkinoilla pelätään etenkin Iranin vastausta, joka voisi kohdistua alueen energiainfrastruktuuriin tai Hormuzinsalmen laivaliikenteeseen.
Brent-raakaöljyn hinta nousi korkeimmillaan 81,40 dollariin barrelilta, mikä on korkein taso viiteen kuukauteen, kun markkinat avautuivat maanantaina Aasiassa. Hinta on kuitenkin tasoittunut noin 76-77 dollarin barrelihintaan.
Analyytikoiden mukaan öljyn hinnan liikkeet tällä viikolla riippuvat siitä, miten Iran tai sen liittolaiset, kuten Jemenissä toimivat huthikapinalliset, päättävät kostaa Yhdysvaltain iskut.
– Äärimmäisessä skenaariossa, jossa Iran vastaa suorilla iskuilla tai kohdistaa iskut alueelliseen öljy-infrastruktuuriin, öljyn hinta nousee jyrkästi, arvioi energiakonsulttiyritys Rystadin geopoliittisen analyysin johtaja Jorge León Financial Timesille.
– Vaikka välittömiä vastatoimia ei tapahtuisikaan, markkinat todennäköisesti hinnoittelevat hintoihinsa korkeamman geopoliittisen riskipreemion, hän jatkoi.
Öljyn hinta on noussut noin 14 prosenttia siitä lähtien, kun Israel aloitti ensimmäisen hyökkäyksensä Iraniin reilu viikko sitten. Korkeammat öljyn hinnat todennäköisesti heijastuvat myös muiden energiahyödykkeiden hintoihin, mikä voi laukaista uuden inflaation kaikkialla maailmassa.
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi sanoi sunnuntaina, että Iranilla on useita vaihtoehtoja, miten se voisi vastata Yhdysvaltojen hyökkäyksiin. Iranissa on esimerkiksi vaadittu Hormuzinsalmen sulkemista, joka estäisi länsimaisten alusten liikkumisen salmen läpi.
Noin kolmannes maailman meritse kuljetettavista öljyvirroista kulkee päivittäin Hormuzinsalmen läpi. Se on kapea vesiväylä, joka erottaa Iranin Persianlahden valtioista. Analyytikoiden mukaan kaikki hyökkäykset salmen laivaliikenteeseen nostaisivat energian hintoja välittömästi.
– Turvallisuusviranomaiset väittävät, että Iranin olisi vaikea sulkea Hormuzinsalmea kokonaan pitkäksi aikaa. Useat turvallisuusasiantuntijat väittävät kuitenkin, että Iranilla on kyky iskeä yksittäisiin tankkereihin ja tärkeisiin satamiin ohjuksilla ja miinoilla, arvioi entinen CIA:n analyytikko Helima Croft sanoi FT:lle
Iran käyttää vesiväylää myös öljyn kuljettamiseen Kiinaan ja muille tuojille.
Sunnuntaina Fox Newsilla esiintynyt Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kehotti Kiinaa estämään Irania sulkemasta Hormuzinsalmea ja lisäsi, että sen sulkeminen vahingoittaisi enemmän muita kuin Yhdysvaltojen taloutta. Kiina ostaa kolmanneksen kaikesta Persianlahdelta tulevasta öljystä, kun taas Yhdysvallat ostaa alle 3 prosenttia.
Vaikka Iranin raakaöljyn vienti häiriintyisi, Opec+-kartellin lisääntynyt tuotanto ja nykyiset maailmanlaajuiset varastot ovat sen verran korkeat, että markkinoilla on riittävästi öljyä niin kauan kuin Hormuzinsalmi pysyy auki, arvioivat analyytikot.
Iran vie noin 2 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, kun taas Iranista, Irakista, Kuwaitista, Saudi-Arabiasta, Qatarista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista kulkee päivittäin noin 21 miljoonaa barrelia.
Analyytikoiden mukaan mitä pidempään geopoliittiset jännitteet Lähi-idässä pysyvät koholla, sitä suurempi on riski pitkittyneestä korkeiden öljyn hintojen jaksosta, mikä nostaisi inflaatiota ja heikentäisi maailmanlaajuista talouskasvua.
Analyysiyhtiö Inderesin ekonomisti Marianne Palmu muistuttaa, että raakaöljyn hinta on kuitenkin edelleen alle 80 dollarin barrelilta, ja tyypillisesti talousvaikutuksista aletaan varoitella vasta kolminumeroisissa luvuissa.
– Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että jos öljyn hinta ylittää 100 dollaria barrelilta, leikkaa se globaalista talouskasvusta prosentin ja kiihdyttää inflaatiota saman verran. Suurimpia kärsijöitä tässä stagflatorisessa skenaariossa ovat öljyn nettotuojat, kuten Eurooppa, Palmu huomauttaa Inderesin aamukatsauksessa.
Raakaöljyn hinnannousu heijastuu bensiinin ja dieselin hintoihin myös Suomessa yleensä melko nopeasti.
Öljyn hinnannousu näkyy yleensä energiakustannusten nousuna ja sitä kautta nousevana inflaationa.
Lentoyhtiöille, rahtiyrityksille ja logistiikkatoimijoille öljyn hinnan nousu tuo nopeasti nousevia kustannuspaineita, jotka voivat näkyä myös esimerkiksi lentolippujen ja rahdin hinnoissa.
Helsingin pörssissä kaupankäynti avautui kello 10 jälkeen lievään laskuun.
