Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Sami Pakarinen toteaa blogikirjoituksessaan, että Suomen talouden tilanne on heikentynyt jo pitkään ja kehysriihen lähestyessä lyhyen aikavälin näkymä on jälleen heikompi kuin esimerkiksi viime vuoden lopulla odotettiin.
– Vaikka suhdannekuva on synkentynyt ja arvio budjettitalouden alijäämästä tälle vuodelle kasvanut, voi olla, että talouden tilannekuvasta realistinen käsitys on vasta ensi syksyn budjettiriihessä.
Tähän on Pakarisen mukaan ainakin kaksi syytä.
– Ensiksi, talouskehitystä kuvaavat tilastot tarkentuvat, mitä enemmän aineistoja kertyy. Esimerkiksi kansantalouden tilinpidon osalta laajempia tietoja saadaan vasta kesällä eli kehysriihen jälkeen. Hintojen noustua voimakkaasti, volyymikehityksen arviointiin kohdistuu aiempaa enemmän epävarmuutta.
– Toiseksi, poliittisten lakkojen vaikutuksia tuoreisiin talousennusteisiin ei ole sisällytetty. EK:n arvion mukaan tähän asti kertyneillä lakoilla olisi -0,7 prosenttiyksikön vaikutus BKT-lukuihin tänä vuonna. Näin ison vaikutuksen toteutuminen tämän vuoden BKT:hen olisi merkittävä. Samalla julkisen talouden korjausurakka kasvaisi entisestään, Pakarinen kirjoittaa.
Kehysriihen osalta arviot lisäsopeutuksen määrästä ovat pyörineet 3-4 miljardin euron tienoilla, mikä tulee hallitusohjelmaan kirjatun kuuden miljardin päälle.
– Suuruusluokkana lisäsopeutustarpeesta miljardi koostuu budjettikehyksen ylityksestä, kaksi miljardia alijäämän painamisesta alle EU:n asettaman 3 prosentin tavoitteen, ja yksi miljardi velkasuhteen taittamisesta kohti EU:n vaatimaa 60 prosentin tasoa. Yhtä kaikki koko julkisen talouden korjausurakka kasvaa noin 10 miljardin kokoluokkaan jo tällä vaalikaudella, Pakarinen summaa.
Hän toteaa, että uudistukset ja lisäsopeutukset ovat tarpeellisia, mutta samalla on tärkeää muistaa, että sopeutustoimet eivät saa syödä kasvupotentiaalia tulevaisuudelta.
– Sopeuttaminen on tehtävä menoleikkauksin. Tämän lisäksi on tehtävä rakenteellisia uudistuksia ja julkisen sektorin tehostamista. Suomessa kansantalouden kantokyky on liian pieni kannattelemaan nykyisen kokoista julkista sektoria. Vasta näiden keinojen jälkeen on katse suunnattava veroihin, mikäli tarpeellista, Pakarinen katsoo.
LUE MYÖS:
Björn Wahlroos varoittaa Suomea: Kapitalistit äänestävät jaloillaan
