Hyvä yöuni on aivoille välttämätöntä, kirjoittaa neuropsykologian professori Erik Scherder alankomaalaisen Questin sivuilla julkaistussa kolumnissa.
Ihminen viettää noin kolmasosan elämästään nukkuen. Vaikka keho näyttää olevan levossa, aivoissa tapahtuu yön aikana paljon. Scherderin mukaan erityisesti syvä uni ja vilkeuni eli REM-uni ovat tärkeitä fyysiselle ja psyykkiselle palautumiselle.
Syvän unen aikana aivot rakentavat uusia energiavarastoja ja immuunijärjestelmä aktivoituu. Samalla solut pienenevät hieman, jolloin aivoihin syntyy tilaa kuona-aineiden poistumiselle.
REM-unella on puolestaan keskeinen merkitys tunteiden käsittelyssä. Aivot käyvät yön aikana uudelleen läpi päivän tapahtumia ja niihin liittyneitä tunteita, mutta tunnekokemusten ote heikkenee.
– Jos olet riidellyt päivällä työpaikalla, aivosi hiovat yön aikana tilanteesta terävimmät särmät, Scherder kirjoittaa.
Tämän vuoksi riita tai muu tunnepitoinen tilanne voi tuntua aamulla erilaiselta kuin edellisenä iltana.
Pelkkä aikaisempi nukkumaanmeno ei auta
Hyvää unta ei Scherderin mukaan voi varmistaa vain menemällä tavallista aikaisemmin vuoteeseen. Tärkeämpää on pyrkiä nukkumaan joka päivä suunnilleen samaan aikaan.
Kahta tuntia ennen nukkumaanmenoa kannattaa välttää raskasta liikuntaa, sillä voimakas rasitus pitää kehoa aktiivisena silloin, kun sen pitäisi alkaa rauhoittua.
Myös aivoille olisi hyvä antaa aikaa laskea kierroksia. Vaativaa ajattelutyötä ja pitkää ruutuaikaa kannattaa välttää myöhään illalla. Näytöistä tuleva sininen valo voi Scherderin mukaan häiritä melatoniinin tuotantoa.
Kirja on hänen mukaansa parempi vaihtoehto kuin näyttö. Myös alkoholia kannattaa välttää. Se voi nopeuttaa nukahtamista, mutta heikentää unen laatua.
Tilapäistä univelkaa voi paikata nukkumalla myöhemmin hieman enemmän. Lyhyet päiväunet ja muutama hyvin nukuttu yö voivat auttaa elimistöä palautumaan esimerkiksi yövuoron tai stressijakson jälkeen.
Pitkittynyt univaje lisää riskejä
Muutama huonosti nukuttu yö ei Scherderin mukaan vielä anna aihetta suureen huoleen. Seurauksena voi olla lähinnä tavallista heikompi keskittyminen seuraavana päivänä.
Tilanne muuttuu, jos huono uni jatkuu pitkään. Scherderin mukaan unihäiriöistä kärsivillä on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, Alzheimerin tautiin ja masennukseen.
Jos uni ei tule, vuoteeseen ei hänen mukaansa kannata jäädä levottomana pyörimään. Parempi vaihtoehto on nousta hetkeksi, kuunnella rauhallista musiikkia ja yrittää myöhemmin uudelleen.
Yksittäinen huono yö näkyy siis todennäköisimmin väsymyksenä ja keskittymisen herpaantumisena. Aivoille suurempi rasitus syntyy vasta silloin, kun heikko uni muuttuu pitkäaikaiseksi.