Ukraina iskee päivittäin ja yhä kovemmalla voimalla Krimin huoltoyhteyksiin, joilla on Venäjän kannalta kriittisen tärkeä merkitys. Samaan aikaan Vladimir Putinin hallinto on kuitenkin jyrkentänyt retoriikkaansa ja kiistänyt jyrkästi skenaarion niemimaan palautumisesta Ukrainan hallintaan.
Ukraina on kohdistanut drooni-iskujaan erityisesti Simferopolin ja Mariupolin yhdistävään R-280-huoltokäytävään ja siltaan, joka yhdistää Hersonin alueen Krimiin. Myös Krimillä sijaitsevia öljynjalostamoja, aluksia ja ilmapuolustusjärjestelmiä vastaan hyökätään entistä kiivaammin.
– Kyseessä on todellinen piiritys sanan nykyaikaisessa merkityksessä. Sotilaallinen saarto puree lujaa ja vaikeuttaa miehitystä. Venäjän viranomaiset ovat keskeyttäneet ja vähentäneet matkustajaliikennettä Krimillä, lomailijat peruvat kesälle tekemiään hotellivarauksia ja autoilijat joutuvat jonottamaan polttoainetta, turvallisuuspolitiikan tutkija Ilja Timtšenko sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Ukrainalaiskomentaja Robert ”Madjar” Brovdin taannoisen lausunnon mukaan venäläisten sotilaiden ja puolustusteollisuuden työntekijöiden on pian lähes mahdotonta jäädä Krimille tai käyttää sinne johtavia kulkureittejä.
– Pelkkä ajatuskin siitä, että Venäjä menettäisi Krimin hallinnan, on nöyryytys Kremlille. Vladimir Putinin hallinto on tehnyt paljon propagandaa saadakseen lännen hyväksymään alueen liittämisen jo tapahtuneena tosiasiana ja pitämään sitä aidosti venäläisenä, Timtšenko toteaa.
Ukraina on puolestaan pitänyt vuodesta 2014 alkaen johdonmukaisesti kiinni siitä, että Krim on vain väliaikaisesti miehitetty ja palautuu aikanaan Kiovan hallintaan. Kun sotamenestys on kääntynyt Ukrainan eduksi, presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinto uskoo Timtšenkon mukaan yhä vahvemmin siihen, että viimeisetkin miehitysjoukot kyetään häätämään.
Kun Ukraina on todistanut kykynsä iskeä drooneillaan strategisiin kohteisiin niin hyökkääjän miehittämillä alueilla kuin syvällä Venäjän sisällä, Putinin väitteet siitä, että Krim on ja pysyy osana Venäjää, ovat menettämässä uskottavuutensa viimeisetkin rippeet.
– Ukrainan jokainen drooni-isku horjuttaa Venäjän itseluottamusta, Timtšenko painottaa.
Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, Putin ei voinut kuvitellakaan, että drooniparvet ja Ukrainan innovatiivinen sotateollisuusklusteri voisivat uhata hänen otettaan. Vielä kahdeksan vuotta myöhemmin, helmikuussa 2022, hän kuvitteli pystyvänsä marssittamaan joukkonsa kolmessa päivässä Kiovaan.
– Venäjän ylimielisyys on johtanut siihen, että sen strategiset kohteet ja reitit ovat edelleen alttiina hyökkäyksille ja huonosti puolustettuja, mikä antaa ukrainalaisille joukoille mahdollisuuden hyökätä niihin drooni kerrallaan, Timtšenko sanoo.
Sillä, että Ukraina onnistuisi palauttamaan Krimin takaisin hallintaansa, olisi valtava strateginen merkitys. Se vahvistaisi huomattavasti maan kykyä suojella kauppareittejään ja sotilaallisia yhteyksiään niin Asovanmerellä kuin Mustallamerellä laajemminkin.
Kasvava paine Kremliä kohtaan on Timtšenkon mielestä kääntämässä asetelman Ukrainan eduksi ja vie lähemmäs neuvotteluja, joiden lopputuloksena Venäjän olisi vedettävä joukkonsa kaikilta vuonna 2014 ja sen jälkeen miehittämiltään alueilta.