Islannin mahdollinen EU-jäsenyys on noussut Norjassa poliittiseksi ja taloudelliseksi huolenaiheeksi, kertovat ruotsalainen Dagens PS ja norjalainen Dagens Næringsliv.
Jos Islanti jatkaa jäsenyysneuvotteluja ja liittyy Euroopan unioniin, Norja voisi jäädä muutaman vuoden kuluessa ainoaksi Pohjoismaaksi EU:n ulkopuolella. Oslossa seurataan nyt tarkasti, mitä Islannin mahdollinen ratkaisu merkitsisi Norjan asemalle, kalastukselle ja kaupalle.
Islannissa on määrä järjestää elokuussa kansanäänestys siitä, pitäisikö maan käynnistää uudelleen EU-jäsenyysneuvottelut. Aiheesta keskustellaan Norjassa hallituksessa ja elinkeinoelämän järjestöissä. Erityistä huolta herättävät kalastus- ja kauppapolitiikka.
Norja ja Islanti ovat tähän asti jakaneet monia yhteisiä etuja EU:n ulkopuolisina ETA-mainna. Molemmat ovat mukana EU:n sisämarkkinoilla ETA-sopimuksen kautta, mutta eivät kuulu unioniin.
Norjan ulkoministeriössä arvioidaan lehden mukaan, että ETA-sopimus säilyisi muodollisesti voimassa myös siinä tapauksessa, että Islanti liittyisi EU:hun. Käytännössä asetelma kuitenkin muuttuisi selvästi. Norja ja Liechtenstein jäisivät ainoiksi EU:n ulkopuolisiksi ETA-maiksi.
Oslossa pidetään mahdollisena, että Islannin tie unioniin voisi olla monia muita hakijamaita nopeampi. Islanti on jo pitkälle integroitunut EU:n sisämarkkinoihin, ja maalla on aiempaa kokemusta jäsenyysneuvotteluista Brysselin kanssa.
Jos prosessi käynnistyy kansanäänestyksen jälkeen uudelleen, jäsenyys voisi medioiden mukaan toteutua noin vuonna 2030.
Kalastusala pelkää kilpailuaseman heikkenevän
Norjan kalastusala analysoi jo mahdollisen islantilaisjäsenyyden seurauksia. Alan järjestöt Sjømat Norge ja Fiskebåt selvittävät, mitä Islannin EU-jäsenyys voisi tarkoittaa Norjan viennille ja pääsylle kalavaroihin.
Huolen taustalla ovat arviot siitä, että EU voisi olla valmis tarjoamaan Islannille erityisjärjestelyjä muun muassa kalastus- ja maatalouspolitiikassa. Norjassa pelätään, että tällaiset myönnytykset voisivat muuttaa kilpailuasetelmaa Pohjois-Atlantilla ja heikentää Norjan neuvotteluasemaa suhteessa EU:hun.
Norjan hallitus ei silti ole avaamassa uutta EU-prosessia. Sen linjana on kehittää yhteistyötä unionin kanssa ETA-sopimuksen kautta eikä nostaa jäsenyyttä uudelleen poliittiselle asialistalle.
Islannin ratkaisu nähdään Norjassa kuitenkin strategisesti merkittävänä. Jos Islanti liittyisi EU:hun, Pohjoismaiden poliittinen kartta muuttuisi ja Norjan erityisasema unionin ulkopuolisena maana korostuisi entisestään.
Muista Pohjoismaista Tanska on ollut EU:n jäsen vuodesta 1973 lähtien. Suomi ja Ruotsi liittyivät unioniin vuoden 1995 alussa.