Nordea kehottaa asuntovelallisia varautumaan korkokustannusten nousuun prosenttiyksiköllä seuraavan vuoden aikana.
Nordean tiistaina julkaisemassa talousennusteessa arvioidaan, että Euroopan keskuspankki (EKP) tulee nostamaan ohjauskorkoa tänä vuonna neljä kertaa. Pankki povaa ensimmäisen koronnoston osuvan kesäkuun kokoukseen.
Tällä hetkellä keskeisin ohjauskorko eli talletuskorko on 2,00 prosenttia. Mikäli Nordean ennuste toteutuisi, ohjauskorko nousisi 3,00 prosenttiin lokakuun loppuun mennessä.
Nordean arvio on hieman markkinoiden konsensusennustetta korkeampi. Markkinat odottavat 2-3 koronnostoa tälle vuodelle.
Korkojen nousun taustalla on ennen kaikkea Lähi-idän tilanne.
– Lyhyiden korkojen hinnoittelun ja öljyn hinnan välinen yhteys on edelleen vahva. Markkinoilla nähdään, että öljyn hinnan ja Lähi-idän tilanteen tuoma inflaatiopaine on läheisesti yhteydessä siihen, mitä EKP joutuu ohjauskorolle tekemään, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich taustoitti tilannetta talousennusteen mediainfossa.
Hän muistuttaa, että markkinoilla hinnoitellaan nostoja jo jonkin verran sisään. Se on näkynyt siinä, että 12 kuukauden euriborkorko on noussut.
Taloudessa laaja-alaista kasvua
Nordea piti Suomen kasvun näkymät ennallaan tiistaina julkaistussa ennusteessa. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia. Ensi vuonna kasvu kiihtyy 1,5 prosenttiin.
Suomen taloudessa on viime vuoden lopulta lähtien nähty laaja-alainen talouden piristyminen. Sektorikohtaiset tuotannot kaupassa, palveluissa ja teollisuudessa ovat selkeästi lähteneet käyntiin.
– Voi sanoa, että ensimmäistä kertaa neljään vuoteen on hyviä uutisia kerrottavana, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kuvaili tilannetta talousennusteen mediainfossa.
Kostiaisen mukaan alkuvuoden kehityksen pohjalta olisi ollut myös paikallaan nostaa ennustetta, mutta Lähi-idän tilanne on tuonut mustia pilviä loppuvuodelle. Tämän takia kasvulukemia ei nostettu tammikuun arviosta.
Eniten Lähi-idän tilanne heijastuu inflaatioon. Jos kuluttajahintojen nousu pyöri alkuvuonna vielä nollassa, niin Nordea ennustaa tämän vuoden inflaatioksi 1,4 prosenttia.
Kostiainen muistuttaa, että inflaatio jää kuitenkin ansiotason nousua matalammaksi. Kuluttajien ostovoima paranee mutta hidastuu ja pysyy vielä tänä vuonna positiivisena.
Riskejä on kuitenkin molempiin suuntiin.
– Jos Lähi-idän tilanne rauhoittuu, energian hinnat tulevat alaspäin ja korkoihin korjausliike, mahdollisuudet nopeammalle talouskasvulle ovat olemassa, Kostiainen arvioi.
Nordean mukaan korttimaksujen määrä on jatkanut nousuaan huhtikuussa, mikä kertoo kulutuksen vahvistumisesta.
Samaan aikaan teollisuustuotanto on jatkanut vahvistumistaan, mistä Tilastokeskus kertoi viime viikolla positiivisia uutisia.
Suurin jarru taloudessa on ollut rakentaminen. Asuntomarkkinoiden tilanne on edelleen vaisu.
Kostiaisen mukaan rakentamisessa on kolme positiivista näkymää. Yhtäältä korjausrakentaminen on kääntynyt kasvuun, ja hallitus päätti kehysriihessä korjausrakentamisen tukipaketista. Toisaalta infrarakentaminen on vetänyt, koska julkisella sektorilla on ollut hankkeita. Kolmantena Kostiainen mainitsee datakeskusten alalle tuoman piristyksen.
Suomen julkisen talouden osalta Nordea huomauttaa, että menokuri on alkanut näkyä siinä, että menojen kasvu on taittunut viimeisen vuoden aikana. Toisaalta julkinen velkaantuminen ei tule taittumaan ilman lisäsopeutustoimia.