Maineikkaat tutkijat ehdottavat EU:lle innovaatioiden perustuslakia, joka tarjoaisi unionille rajattuihin tavoitteisiin, selkeisiin sääntöihin ja tehokkaaseen valvontaan perustuvan polun talouden uuteen kukoistukseen.
Taloustieteen Nobelilla palkittu ekonomisti Bengt Holmström, espanjalainen professori Luis Garicano ja belgialainen professori Nicolas Petit kirjoittavat aiheesta tuoreessa artikkelissaan.
Tutkijoiden mukaan innovaatioiden perustuslaki ei vaadi uutta sopimusta, vaan ennen kaikkea tahtoa.
– Euroopan unionin on opittava omista menestyksistään ja löysennettävä kahleita, jotka estävät sitä saavuttamasta vaurautta, tutkijat perustelevat.
Taustalla on tutkijoiden esiin tuoma huoli siitä, että EU:n talouskasvu ja kilpailukyky on jäänyt selkeästi jälkeen Yhdysvalloista viimeisen 25 vuoden aikana.
Tutkijat ehdottavat ainakin kuutta käytännön askelta unionille kohti uutta vaurautta.
– Meidän on vähintäänkin valvottava sisämarkkinasääntöjen noudattamista, estettävä direktiivien pirstaloitumista ”harmonisoinnin” nimissä, helpotettava yrittäjähenkisten yritysten kasvua, keskitettävä unioni prioriteetteihinsa ja rajoitettava liiallista lainsäädäntöä, he ehdottavat.
– Euroopalle kasvu on olemassaolon, poliittisten tavoitteiden ja selviytymisen edellytys. Liian pitkään se on korvattu muilla prioriteeteilla, vaikka näitä prioriteetteja ei voida saavuttaa ilman kasvua. Yrittäessämme tehdä kaikkea olemme estäneet innovaatioita, investointeja ja vaurautta, tutkijat kirjoittavat.
He muistuttavat, että vuosien aikana useampi raportti on tunnistanut EU:n kilpailukyvyssä olevat ongelmat, joten ongelma ei ole raporttien puute vaan järjestelmä, joka kieltäytyy priorisoimasta asioita.
Tutkijoiden mukaan Euroopalla on edessään kaksi vaihtoehtoa: joko Argentiinan tie tai kasvun tie.
He muistuttavat Argentiinan vaurauden olevan kaukainen muisto. Tässä skenaariossa hyvinvointivaltiot ovat konkurssissa ja eläkkeitä ei pystytä maksamaan. Poliittinen päätöksenteko on jumissa ääriaineksien välissä.
Toisen skenaarion mukaan EU voisi palata Trente Glorieusesiin (suomeksi kolmekymmentä loisteliasta vuotta), jolla viitataan Länsi-Euroopan maiden nopean talouskasvun, sosiaalisen kehityksen ja modernisaation aikakauteen vuosina 1945–1975.
– Sen sijaan, että Eurooppa pyrkisi olemaan museo ja vanhainkoti, joka mielellään jättää teknologisen eturintaman muille maille, se voisi olla uuden teollisen vallankumouksen moottori. Se voisi jälleen olla rakentajien, kauppiaiden ja keksijöiden manner, joka etsii mahdollisuuksia maailman toiseksi suurimmilla markkinoilla, tutkijat hahmottelevat.
Tutkijoiden mukaan EU tarvitsee yksimielisen keskittymisen yhteen tavoitteeseen: taloudelliseen vaurauteen.
– Euroopan on tehtävä vähemmän mutta paremmin. Taloudellisen yhdentymisen kautta saavutettavan vaurauden tulisi jälleen olla unionin keskeinen periaate.
He muistuttavat, että EU:n sisämarkkinat ovat tällä hetkellä pirstoutuneet. IMF:n tuoreen analyysin mukaan EU:n sisäiset kaupan esteet vastaavat 44 prosentin tullia tavaroille ja 110 prosenttia palveluille.
– Nämä eivät ole sattumia, vaan seurausta valinnoistamme. Viime vuosikymmeninä unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sekoittaneet sääntelyn edistykseen ja byrokratian integraatioon, tutkijat muistuttavat.
– Jos EU jatkaa pysähtymistä, maamme eivät pysty ylläpitämään kansalaistensa itsestäänselvyyksinä pitämiä asioita: työttömyysetuuksia, ilmaista terveydenhuoltoa, elinikäisiä eläkkeitä ja kohtuuhintaista koulutusta. Kasvu on välttämätöntä olemassa olevien sitoumusten maksamiseksi ja uusien sitoumusten täyttämiseksi. Pysähtyminen tekee eurooppalaisesta hyvinvointivaltiosta menneisyyden utopian, he jatkavat.
Tutkijoiden mukaan EU on käytännössä aiheuttanut korkeita kustannuksia, jotka vahingoittavat eurooppalaisia yrityksiä enemmän kuin niiden globaaleja kilpailijoita.
Esimerkiksi tutkijat ottavat yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), joka suosii yhdysvaltalaisia teknologiajättejä samaan aikaan, kun sääntely heikentää eurooppalaisten startup-yritysten asemaa. Tutkijat kantavat huolta, että tekoälylaki noudattaa samaa logiikkaa asettamalla teknisiä vaatimuksia nousevien teknologioiden markkinoillepääsylle, ennen kuin Eurooppa on edes luonut yhtäkään suurta tekoäly-yritystä.
EU:n on tutkijoiden mukaan aktiivisesti etsittävä ja poistettava markkinoille pääsyn esteitä, jotka suosivat vakiintuneita tapoja, kuten erityisoikeuksia, tukia tai vääristyneitä säännöksiä esimerkiksi pankki-, energia- ja maatalousaloilla.
– Meidän on tuettava markkinoilta poistumista virtaviivaistettujen konkurssilakien ja joustavien työehtosopimusten avulla. Markkinoilta poistuminen ei ole epäonnistuminen; se on tapa, jolla sijoitamme resursseja ja varoja uudelleen.
– Tällä hetkellä Euroopan riskinottohalu tappaa sen tulevaisuuden. Innovaatio vaatii riskinottoa. Meidän pitäisi mahdollistaa se, ei säännellä sitä pois, tutkijat kirjoittavat.