Neuvostoliitossa kehitettiin 1980-luvulla 12-akselisesta VL85-sähköveturista suomalaisella Strömberg-tekniikalla varustettu VL86F-prototyyppi.
Hankkeesta piti tulla huomattavasti yhtä koekappaletta suurempi, mutta lopulta neuvostoliittolaiset eivät kyenneet maksamaan suunnitellusta kaupasta. Tšekkiläinen Poznat svět -sivusto kertoo jättiveturin historiasta ja suomalaisyrityksen osallistumisesta sen jatkokehitykseen.
VL85 oli jo lähtökohtaisesti poikkeuksellisen suuri kone. Novocherkasskin veturitehtaalla vuosina 1983–1994 valmistettu kaksiosainen sähköveturi oli 45 metriä pitkä, painoi 288 tonnia ja kehitti jatkuvasti 9 360 kilowatin tehon. Sen kaikki 12 akselia olivat vetäviä ja huippunopeus oli 110 kilometriä tunnissa.
Sarjaa valmistettiin yhteensä 270 kappaletta. VL-kirjaimet viittasivat Vladimir Leniniin.
Veturi oli tarkoitettu ennen kaikkea Neuvostoliiton pitkien ja raskaiden tavarajunien vetämiseen. Suomalaiset tulivat mukaan, kun neuvostoliittolaiset kiinnostuivat kehittyneemmästä vaihtovirtatekniikasta.
Strömberg rakensi uuden sähkötekniikan
Tekniikan akateemisten TEKin julkaisemassa historiikissa Strömbergin 1980-luvun alun toimitusjohtaja Matti Ilmari kertoo, että kiinnostus suomalaisosaamiseen syntyi muun muassa yhteistyöstä Neuvostoliitossa valmistettujen suomalaisille tarkoitettujen Sr1-vetureiden ympärillä.
Neuvostoliitto halusi kokeilla VL85 pohjalta veturia, jossa käytettäisiin kehittyneempää sähköistä voimansiirtoa. Tuloksena oli VL86F, jonka sähköjärjestelmän kehittämiseen osallistui Kymi-Strömberg. F-kirjaimen kerrotaan viitanneen Suomeen.
Vuonna 1985 valmistunut prototyyppi painoi noin 300 tonnia. Tekniikan Historia -lehden mukaan Sen jatkuva teho nousi 10 800 kilowattiin ja tuntiteho 11 400 kilowattiin.
VL86F tuotiin myöhemmin myös Suomeen Strömbergin valmistamien taajuusmuuttajien ja niiden ohjauksen viimeistelyä varten. VL86F-projektin historiikkia koonneen ryhmän mukaan veturilla ajettiin Suomessa koeajoja muun muassa Ilmalan ja Riihimäen välillä vuonna 1987.
Prototyyppi pystyi vetämään aiempaa raskaampia kuormia, sen valmistamiseen kului noin viidennes vähemmän työtunteja ja huollon arvioitiin nopeutuvan 15 prosenttia.
Rahat loppuivat
Prototyypistä suunniteltiin sarjavalmisteista versiota. Sähkötekniikkaa olisi valmistettu Strömbergin Pitäjänmäen tehtaalla Helsingissä ja toimitettu Neuvostoliittoon asennettavaksi.
Teknisesti hanke vaikutti onnistuneelta, mutta ongelmaksi muodostui raha.
Ilmarin mukaan neuvostoliittolaiset ilmoittivat lopulta, ettei tilaajalla ollut varaa maksaa kaupasta. Lokakuun rautateiden johto jopa ehdotti suomalaisille, että sähkötekniikka maksettaisiin puulla yhtiön hallitsemista metsistä Tverin alueelta.
Suomalaiset eivät suostuneet järjestelyyn, joten VL86F jäi ainoaksi lajiaan. Neuvostoliiton talousongelmat syvenivät 1980-luvun lopulla, ja valtio hajosi vuonna 1991. Suomalais-neuvostoliittolaisesta jättiveturista ei koskaan tullut suunniteltua sarjatuotetta.
LUE MYÖS:
Neuvostoliitto porasi 12262 metriä syvän reiän – kuumuus pysäytti (VU 20.9.2026)