Neljä kymmenestä venäläisestä pitää ydiniskua Ukrainaan perusteltuna

Valtiollinen propaganda on saanut monet ydinaseiden käytön kannalle.
Venäläisnainen propagandajulisteen edessä Pietarissa vuonna 2024. / AFP / LEHTIKUVA / OLGA MALTSEVA
Venäläisnainen propagandajulisteen edessä Pietarissa vuonna 2024. / AFP / LEHTIKUVA / OLGA MALTSEVA

Lähes neljä kymmenestä venäläisistä pitää ydinaseiden käyttöä Ukrainassa perusteltuna, selviää riippumattomana pidetyn venäläisen Levada-tutkimuskeskuksen kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan 11 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ydinaseiden käyttö Ukrainassa olisi erittäin perusteltua. Ydinaseiden käyttöä mahdollisesti perusteltuna piti 28 prosenttia vastaajista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

45 prosenttia oli vastaavasti sitä mieltä, että ydinaseiden käyttö ei olisi perusteltua.

Levadan sosiokulttuurisen tutkimuksen johtajan Aleksei Levinsonin mukaan Venäjän propaganda on hälventänyt venäläisten pelkoja ydinaseiden käytöstä, ja eräänlainen ”entä sitten” -asenne valtaa alaa.

Levinson sanoo kehityskulun olevan huolestuttava.

– Pelottavat puheet ydinaseiden käytön mahdollisuudesta, joita Venäjän johto säännöllisesti harrastaa, kasvattavat vähitellen sen väestönosan määrää, joka pitää ydinaseiden käyttöä hyväksyttävänä ja itse asiassa moraalisesti perusteltuna, Levinson selittää.

Ydinaseiden käytön vastustajien määrä onkin laskenut kyselyissä tasaisesti. Keväällä 2023 noin 56 prosenttia vastaajista ei pitänyt ydinaseiden käyttöä perusteltuna, ja kesällä 2024 luku oli vajonnut 52 prosenttiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tutkimuksesta selviää myös, että 56 prosenttia vastaajista pitää mahdollisena, että Ukrainan sota voi johtaa avoimeen konfliktiin Venäjän ja Naton välillä.

– Vaikka Venäjän yhteiskunta näyttää pintapuolisesti elävän normaalia elämää, on se tietoinen siitä, että tilanne voi johtaa avoimeen sotaan, Levinson sanoo.

Kaikesta huolimatta venäläisten tuki Vladimir Putinille ei horju. 87 prosenttia vastaajista hyväksyi Putinin toiminnan presidenttinä.

Samaan sairaalaan sijoitettiin toisinajattelijoita Neuvostoliitossa.
Virallisesti kyse on turvallisuussyistä. Pelkona on kuitenkin Kremlin kiristyvä ote internetistä.
Sota Ukrainassa ei ole arvion mukaan heikentänyt Kremlin kykyä uhata länttä.
Mainos