Kansalaiset odottavat Naton tuovan ennen kaikkea sotilaallista turvaa Venäjän uhkaa vastaan ja ovat valmiita lähettämään suomalaisia joukkoja muiden Nato-maiden avuksi hyökkäystilanteessa.
Tämä käy ilmi Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus -tutkimushankkeen tuoreesta raportista. Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden laatimassa raportissa tarkastellaan kesäkuussa kerätyn laajan kyselyaineiston pohjalta suomalaisten odotuksia Nato-jäsenyydestä Vilnan huippukokouksen alla.
Suomessa näytetään sisäistetyn vahvasti Naton vastavuoroisuuteen pohjautuva perusperiaate eli liittouman turvatakuiden saamiseksi edellytetään valmiutta puolustaa tarvittaessa toisia jäseniä.
Suomalaisten varautumista vastuunkantoon ilmentää myös enemmistön halu laajentaa yleistä asevelvollisuutta koskemaan naisia ja muun sukupuolisia.
Ydinaseisiin suomalaiset suhtautuvat lähes yksiselitteisen kriittisesti. Vilkasta keskustelua kevään 2023 aikana herättänyt kysymys Ahvenanmaan demilitarisoimisen mahdollisesta purkamisesta saa sen sijaan enemmistön kannatuksen.
Naton pysyvän tukikohdan perustaminen ja muiden kuin suomalaisten Nato-joukkojen sijoittaminen Suomen maaperälle jakavat sen sijaan kansalaisten näkemyksiä.
Suomalaisilla vähän tietoa Natosta terrorismin torjujana
Naton muista tavoitteista esimerkiksi terrorismin tai ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien torjujana suomalaisilla tuntuu olevan keskimäärin niukasti tietoa.
– Kansalaisten Natoon liittämien politiikkakehysten kirjo on jokseenkin kapea, mikä heijastelee pitkälti puolustusliiton ympärillä käytävää poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Tämän voi olettaa laajentuvan Vilnan huippukokouksen myötä, kun Suomi on ensimmäistä kertaa mukana täysivaltaisena puolustusliiton jäsenenä, toteaa tutkimushankkeen johtaja, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Nyt julkaistu raportti ”Turbovaihteella turvallisuutta: suomalaisten odotukset Nato-jäsenyydelle” pohjautuu NATOpoll-tutkimushankkeen suunnittelemaan kyselyaineistoon, jonka Taloustutkimus on kerännyt 8.6.–19.6.2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 877 15–79-vuotiasta suomalaista. Kysely tehtiin Taloustutkimuksen pysyvässä internetpaneelissa, josta tätä tutkimusta varten poimittu otos muodostettiin iän, sukupuolen ja suuralueen mukaan.