Naton pääsihteerin Mark Rutten mukaan puolustusliiton suurin haaste ei ole enää saada Euroopan jäsenmaita lisäämään puolustusmenojaan, vaan muuttaa kasvavat määrärahat nopeasti aseiksi ja suorituskyvyksi, kertoo The Wall Street Journal.
– Vuosi sitten kyse oli lupauksista. Tänä vuonna kyse on toimituksista, Rutte sanoo lehdelle.
Naton Euroopan-maat ja Kanada ovat lisänneet puolustusmenojaan voimakkaasti Venäjän hyökkäyssodan ja Yhdysvaltain kasvavan painostuksen vuoksi. Naton mukaan liittouman Yhdysvaltain ulkopuoliset jäsenet kasvattivat puolustusmenojaan viime vuonna 20 prosenttia 500 miljardiin euroon.
Tukholman rauhantutkimusinstituutin mukaan esimerkiksi Saksan panostus kasvoi 24 prosenttiin eli 100 miljardiin euroon. Maan tavoitteena on 160 miljardia vuonna 2029, mikä olisi vuoden 2024 tason kolminkertaistaminen.
Rutte varoittaa, että puolustusteollisuuden kapasiteetti on jo äärirajoilla. Hänen mukaansa Euroopassa on tilattu amerikkalaisilta asevalmistajilta noin 260 miljardin dollarin edestä aseita.
Jokainen Euroopan maa suojelee omaa aseteollisuuttaan
Pullonkauloja on kaksi. Ensimmäinen on teollinen tuotantokyky, jota Ukrainan sota on jo kuormittanut. Yhdysvallat on kuluttanut Iranin sodassaan varastonsa varsin perusteellisesti. Toinen on kyky värvätä ja kouluttaa uusia sotilaita asevoimien vahvistamiseksi.
Ongelmana on myös Euroopan puolustusteollisuuden pirstaleisuus. Maat pyrkivät suojelemaan omia yrityksiään, mikä johtaa päällekkäisiin hankkeisiin. Esimerkiksi panssariajoneuvoja on useita eri mallisia, vaikka rahaa tarvittaisiin kipeästi myös ilmatorjuntaan, kaukovaikutteisiin ohjuksiin, tiedusteluun ja viestijärjestelmiin.
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker vaatii Euroopan puolustusyrityksiltä yhdistymistä ja tehokkuuden parantamista.
– Kyse ei ole vain rahan käyttämisestä. Lopulta kyse on siitä, mitä suorituskykyjä sillä rahalla ostetaan, Whitaker sanoo.
Whitakerin mukaan Natossa aiotaan varmistaa, että raha käytetään oikein.
– Meidän täytyy varmistaa, ettei tämä rahankäyttö vain muutu inflaatioksi. Sen tulee kohdsitua todellisiin järjestelmiin, kalustoon, varustuksiin ja aseisiin.
Naton ja teollisuuden edustajat sanovat, että puolustusliiton käyttämän perusammuksen eli 155 millimetrin tykistökranaatin hinta on nelinkertaistunut Venäjän suurhyökkäyksen 2022 jälkeen kasvaneen kysynnän takia.
”Nato voi oppia Ukrainalta”
Nato aikoo käsitellä ongelmia tällä viikolla Ankarassa järjestettävässä huippukokouksessa. Kokouksen yhteydessä järjestetään myös puolustusteollisuuden foorumi, jolta odotetaan syntyvän miljardiluokan sopimuksia, esisopimuksia ja yhteistuotantoa koskevia ilmoituksia.
Venäjä on jo siirtynyt sotatalouteen, mutta Eurooppa ei ole vielä samalla tasolla. Rutten mukaan ajattelutapa on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti vuoden 2022 jälkeen.
– Puolustuksen on oltava kaiken toimintamme ytimessä, Rutte sanoo.
Hänen mukaansa Nato voi ottaa oppia Ukrainalta erityisesti siinä, miten puolustusteollisuus pystyy nopeasti innovoimaan ja mukautumaan muuttuvaan taistelukenttään. Tämä on korostunut erityisesti droonien kehityksessä.
– Kyse ei ole vain droonien tuottamisesta, vaan droonien tuotantokyvystä, koska teknologia muovautuu uudelleen kahden tai kolmen viikon välein, Rutte sanoo.