Naton pääsihteerinä 2009–2014 toiminut Tanskan entinen pääministeri Anders Fogh Rasmussen pitää välttämättömänä, että liittokunnan jokainen jäsenmaa nostaa puolustusmenonsa 5 prosenttiin bkt:sta, kuten ne kesän 2025 huippukokouksessa juhlallisesti lupasivat. Euroopan on oltava hänen mukaansa valmis ottamaan maanosan puolustus hallitusti omiin käsiinsä tilanteessa, jossa Yhdysvallat keskittää huomionsa yhä selvemmin muualle.
– Kannatan eurooppalaista autonomiaa, mutta haluaisin, että sitä toteutetaan yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Vanhan mantereen on voitava tukeutua näihin kahteen pilariin. Olimme liian pitkään riippuvaisia halvasta venäläisestä energiasta, halvoista kiinalaistuotteista ja halvasta amerikkalaisesta turvallisuudesta. Sellainen malli ei enää toimi, Fogh Rasmussen sanoo ranskalaislehti l’Expressin haastattelussa.
– Euroopan heikkoutena ovat sen kansalliset erot. Moninaisuus voi kuitenkin olla myös vahvuus. Otetaanpa konkreettinen esimerkki: Ranskan ydinasemahti. Arvostan erityisen paljon presidentti (Emmanuel) Macronin äskettäistä puhetta, jossa hän esitteli Ranskan uuden strategian maan ydinsateenvarjon ulottamisesta koko Euroopan kattavaksi. Tarvitsemme eurooppalaista ydinvoimakapasiteettia pelotellaksemme Venäjää, joka on ydinvoima, Fogh Rasmussen toteaa.
– Tämä ei korvaa amerikkalaisia. Se täydentää heitä ja tekee koko liittokunnasta entistä vahvemman. Meidän pitäisi vahvistaa Naton eurooppalaista pilaria. Se, että Eurooppa voi puolustaa itseään, ei heikennä liittoumaa – päinvastoin, hän painottaa.
Euroopan on hänen mielestään panostettava yhä enemmän paitsi ydinpelotteeseen, myös tavanomaisiin joukkoihin.
– Meidän on ennen kaikkea noudatettava Naton viimevuotisessa huippukokouksessa tehtyä päätöstä, jonka mukaan puolustusmenoihin on määrä kohdistaa 5 prosenttia kunkin maan bkt:sta. Tähtäyspiste on vuodessa 2035, mutta sen pitäisi olla lähempänä – vuoteen 2030 mennessä. Euroopan talous on saatava vastaamaan sodanajan haasteisiin. Vladimir Putin teki sen Venäjällä – Euroopan on kyettävä samaan, Fogh Rasmussen korostaa.
Vaikka 5 prosenttia bkt:sta puolustusmenoihin on kriitikoiden mielestä paljon, uskottavaa vaihtoehtoa ei hänen mukaansa ole.
– Terveydenhuoltojärjestelmämme, vapautemme, demokratiamme ja elämäntapamme on turvattava. Sairaalamme, koulumme, vanhuspalvelumme, päiväkotimme – mikään niistä ei ole minkään arvoinen, jos emme pysty niitä puolustamaan. Siksi investointi puolustukseen on tärkeintä, mitä voimme tehdä, hän toteaa.
Lyhyellä aikavälillä Fogh Rasmussenin huoli kohdistuu lähinnä Vladimir Putinin johtaman Venäjän vihamieliseen vaikuttamiseen. Vuoteen 2030 mennessä kyse saattaa kuitenkin olla jo uudesta kineettisestä sodasta Euroopassa.
– Jos Putin onnistuu Ukrainassa, hän ei pysähdy siihen. Hänen seuraava hyökkäyksensä saattaa kohdistua Moldovaan – venäläisillä on jo vahva läsnäolo Transnistriassa. Myös Georgiassa se on vahvasti läsnä. Niin myös Kaukasuksella, Etelä-Ossetiassa, hän varoittaa.
Mahdollista on sekin, että Kremlin katse kääntyy Baltiaan. Silloin kyse ei ehkä olisikaan täysimittaisesta hyökkäyksestä, vaan sotilaallisesta painostuksesta tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Sellainen voisi olla esimerkiksi yhteyden avaaminen Liettuan kautta Kaliningradiin. Tämä olisi hänen mielestään uhka koko Euroopan mantereelle.