Naton ex-johtaja: Vladimir Putinin valtahaaveet eivät katoa mihinkään

Venäjän tavoite Ukrainan hallitsemisesta ei ole muuttunut, arvioi Jens Stoltenberg.
Vladimir Putin voitonpäivän paraatissa 9. toukokuuta. / AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Vladimir Putin voitonpäivän paraatissa 9. toukokuuta. / AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO

Naton entinen pääsihteeri ja Norjan nykyinen valtiovarainministeri Jens Stoltenberg varoittaa, ettei Euroopan pidä kuvitella pystyvänsä muuttaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin tavoitteita Ukrainassa.

Realistisempi tavoite on muuttaa Kremlin laskelmia siitä, mitä sota Venäjälle maksaa.

– Jos hinta, jonka Putin joutuu maksamaan Ukrainan kontrolloimisesta, nousee riittävän korkeaksi, hänet voidaan pakottaa neuvottelemaan, Stoltenberg sanoo Tanskan yleisradioyhtiö DR:n haastattelussa.

Sotilaallinen tuki Ukrainalle on tämän vuoksi paras tie poliittiseen ratkaisuun. Stoltenberg toivoo Euroopan jatkavan tukea, vaikka sota on jatkunut jo yli neljä vuotta.

Jens Stoltenberg johti Natoa vuosina 2014–2024. Sitä ennen hän toimi Norjan pääministerinä kahteen otteeseen. Tuoreessa kirjassaan På min vagt hän kuvaa, kuinka pystyi tekemään Vladimir Putinin kanssa yhteistyötä vielä 2000-luvun alussa.

Mielikuva romahti

Stoltenberg tapasi Putinin ensimmäisen kerran vuonna 2000, jolloin molemmat olivat aloittaneet uusissa tehtävissään. Moskova-vierailun tunnelma oli vuonna 2001 myönteinen. Norja ja Venäjä iloitsivat tuolloin kasvavasta yhteistyöstä.

Poimintoja videosisällöistämme

Naton ex-pääsihteeri sanoo Vladimir Putinin vaikuttaneen ahkeralta, rationaaliselta ja tuloshakuiselta mieheltä. Hänen mukaansa kokemus osoitti, että Venäjän kanssa oli mahdollista tehdä yhteistyötä, ja että sovituista asioista pidettiin kiinni.

Nyt arvio on synkempi. Jens Stoltenberg ei pidä vakaata suhdetta Venäjään realistisena ilman vallanvaihdosta.

– Niin kauan kuin Putin on presidentti, on haastavaa ja epärealistista ajatella, että Eurooppa saisi vakaan suhteen Venäjään. Mutta olisin varovainen arvioimaan, millainen Venäjän tuleva hallinto on, Stoltenberg toteaa.

Hän katsoo silti, että Eurooppa joutuu ennemmin tai myöhemmin palaamaan vuoropuheluun Venäjän kanssa. Syyt ovat maantieteellisiä ja turvallisuuspoliittisia. Venäjä pysyy Euroopan naapurina, ja yhteyksiä tarvitaan esimerkiksi asevalvonnasta ja ydinaseiden rajoittamisesta sopimiseen.

DR muistuttaa, että Suomen entinen presidentti Sauli Niinistö arvioi viime vuonna, että EU-maiden olisi pitänyt palauttaa yhteydet Putiniin. Muuten yhteydenpito jäisi Yhdysvaltain ja Donald Trumpin hallinnon varaan.

Presidentti Alexander Stubb sanoi huhtikuun lopussa, että tulee hetki, jolloin viestintäkanavat Venäjään avataan. Stubbin mukaan avoin kysymys on, tapahtuuko se ennen sodan päättymistä vai sen jälkeen.

Upseeri-kansanedustajan mukaan Venäjä pyrkisi luomaan valeiskulla nopeasti kärjistyvän tilanteen.
Krasnojarskin bensiinihintojen lasku Venäjän johtajan vierailun ajaksi muistuttaa maan historiasta, toteaa Harri Ohra-aho.
Europarlamentaarikon mukaan Yhdysvaltojen hupenevat ohjusvarastot voivat heikentää lännen pelotetta ja lisätä Kremlin halua testata Naton puolustusta.
Mainos