Naton pääsihteeri Mark Rutte avasi puolustusliiton huippukokousta edeltävässä lehdistötilaisuudessa Naton uutta puolustusmenotavoitetta ja sen sisältöä.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on ilmoittanut Suomen tukevan Rutten esitystä jäsenmaiden puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Menoista 3,5 prosenttia koostuisi niin sanotuista kovista puolustuksen menoista ja 1,5 prosenttia muista turvallisuus- ja puolustusmenoista.
Asiasta on tarkoitus päättää Naton huippukokouksessa Haagissa tällä viikolla 24.–25. kesäkuuta.
Yksityiskohdat ovat salaisia, mutta Rutte antoi muutamia esimerkkejä investoinneista.
– Ilmapuolustuskyvyn viisinkertaistaminen, koska näemme Venäjän tappavan terrorin Ukrainan taivaalla joka päivä. Meidän on kyettävä puolustautumaan tällaisilta hyökkäyksiltä.
Tämän lisäksi Naton pelotetta ja puolustusta vahvistetaan ”tuhansilla panssarivaunuilla ja panssaroiduilla ajoneuvoilla” sekä ”miljoonilla tykistöammuksilla”.
– Näiden varastojen ansiosta voimme luoda pelotteen ja pidäkkeen mille tahansa uhalle, Rutte sanoi.
Huippukokouksen aiheita ovat Naton puolustus ja pelote, puolustusmenojen ja puolustustuotannon kasvattaminen sekä tuki Ukrainalle, joka puolustautuu hyökkäyssotaa käyvää Venäjää vastaan.
Nato on tänä keväänä asettanut jokaiselle jäsenmaalle vaativat puolustussuunnitteluun liittyvät sotilaalliset suorituskykytavoitteet, joista linjataan virallisesti Haagin huippukokouksessa. Näin vahvistetaan pelotetta ja puolustusta.
Euroopan Nato-maat ovat riippuvaisia USA:sta tärkeiden kyvykkyyksien suhteen. Ilma- ja ohjuspuolustuksessa sekä ampumatarvikkeissa ja drone-kyvykkyyksissä on puutteita. USA hallitsee edelleen sotilaallisen liikkuvuuden ydintyökaluja – lentokoneita, laivoja, polttoainelinjoja, satelliitteja, kyberpuolustusta ja yhteistoimintakyvyn standardeja, jotka pitävät kaiken koossa.
