– Vaikka Natoon ei sinänsä kiirettä ole, alkaa ruuvi väistämättä kiristyä Suomessa ja Ruotsissa. Nyt ilmaistaan jo hieman suoremmin rajoja Turkille – ja myös Naton suuntaan. Turhautuminen on ymmärrettävää, venymisellä tuhlataan aikaa muuttuvassa turvallisuusympäristössä, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoo.
Vanhanen arvioi Twitter-ketjussaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysvääntöä Turkin kanssa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi viikonloppuna Turkkiin kohdistetun paineen kasvavan Naton sisällä. Turkin toimet ovat alkaneet jo kyseenalaistaa Naton avoimien ovien politiikkaa. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on puolestaan luonnehtinut Turkin vaativan Ruotsilta asioita, joita se ei yksinkertaisesti pysty hyväksymään.
Henri Vanhasen mukaan ongelmana on, ettei asian edistämiseksi Turkin suuntaan näy olevan selkeää polkua Suomessa ja Ruotsissa.
– Ankara koettelee rajoja varmasti niin pitkälle kuin mahdollista. Hiljalleen niitä joudutaan nyt luomaan, jotta realistiset kompromissit puolin/toisin voivat hahmottua, hän avaa.
Asetelma on Vanhasen mukaan ollut alunperinkin epätasapainoinen, koska kyse ei ole ollut pohjimmiltaan Suomen tai Ruotsin tilanteesta vaan usean eri rintaman väännöstä Turkin kanssa.
– Näihin meillä ollut vain rajallinen vaikutusvalta. Siitä huolimatta Turkin kanssa istuttu tunnollisesti alas, hän jatkaa.
Suomi ja Ruotsi ovat käyneet Nato-prosessin aikana monilla tasoilla keskustelua Turkin kanssa. Henri Vanhasen mukaan Turkissa tiedetään varsin hyvin, ettei sen vaatimuksiin oikeusvaltioperiaatteen vastaisista luovutuksista tulla suostumaan. Hän näkeekin tämän ajan pelaamisena.
– Suomi voisi varmasti antaa viestejä aseviennistä julkisuuteen ja tarvittaessa pyrkiä vielä näkymään Ankarassa. Yksistään näillä asia tuskin kuitenkaan ratkeaa. Taikaluoteja ei ole suoraan kenelläkään, mutta vetoapua tarvitaan nyt myös Naton isoista jäsenmaista.
Tämän Vanhanen uskoo näkyvän hiljalleen enemmän myös suomalaisissa ja ruotsalaisissa puheenvuoroissa.
– Jäsenkriteerit täyttävä maa ei voi joutua ikuisesti odottelemaan ja tämä myös haittaa tarpeettomasti Naton yhteisen puolustuksen suunnittelua kun Euroopassa käydään sotaa (Suomen naapurimaan toimesta).
Vaalit sotkevat
Niin Turkissa kuin Suomessakin on edessä vaalit. Henri Vanhasen mukaan ne sekoittavat pakkaa.
Suomen eduskuntavaalit saattavat hänen mukaansa tarjota Turkin johdolle syyn odottaa uutta hallitusta. Turkin omat vaalit taas voivat antaa mahdollisuuden vältellä Nato-asioiden parlamentaarista käsittelyä. Yhä odottava Unkarin ratifiointi taas tarvittaisiin luomaan lisää painetta.
Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä arvioi Uudelle Suomelle, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä ennen heinäkuussa Liettuassa pidettävää Naton huippukokousta.
Henri Vanhanen on toistaiseksi samoilla linjoilla. Tutkija toteaa, että optimisti toivoisi Turkin ratifiointia keväällä ja että Unkari seuraisi perässä.
– Maltillinen näkee asian ratkeavan kesän/alkusyksyn aikana. Pessimisti olettaa asian venyvän reilusti loppuvuodelle tai pidemmälle. Itse kallistun keskimmäisen arvioon tällä hetkellä. Odottelua silti edessä, hän pohtii.
Nato-prosessista ei silti Vanhasen mukaan ole tullut pelättyä ”suurvaltojen tennispalloa” vaan pikemminkin ”sivunäyttämön sulkapallo”.
– Paljon kiinni siitä, minkälainen ”paketti” riittää Erdoganille vaalien näkymät huomioiden. Kaikki pelit päättyvät kuitenkin lopulta ja hyvin todennäköisesti Suomi on Naton täysjäsen 2023.
Henri Vanhanen varoittaa kuitenkin, että Turkin suhteen on syytä edelleen varautua yllätyksiin.
– Ankara voi yrittää keventää siihen kohdistuvaa painetta vihjauksilla vain toisen ratifioinnista — tai menetellä näin ja samalla aloittaa uuden neuvottelukierroksen toisen osalta. Tätä ei haluta Natossa tai Washingtonissa.
1. Vaikka Natoon ei sinänsä kiirettä ole, alkaa ruuvi väistämättä kiristyä Suomessa ja Ruotsissa. Nyt ilmaistaan jo hieman suoremmin rajoja Turkille — ja myös Naton suuntaan. Turhautuminen on ymmärrettävää, venymisellä tuhlataan aikaa muuttuvassa turvallisuusympäristössä.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) January 10, 2023
3. Alunperinkin asetelma ollut meille epätasainoinen, sillä kyse ei ole ollut pohjimmiltaan Suomen tai Ruotsin tilanteesta vaan usean eri rintaman väännöstä Turkille. Näihin meillä ollut vain rajallinen vaikutusvalta. Siitä huolimatta Turkin kanssa istuttu tunnollisesti alas.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) January 10, 2023
5. Suomi voisi varmasti antaa viestejä aseviennistä julkisuuteen ja tarvittaessa pyrkiä vielä näkymään Ankarassa. Yksissään näillä asia tuskin kuitenkaan ratkeaa. Taikaluoteja ei ole suoraan kenelläkään, mutta vetoapua tarvitaan nyt myös Naton isoista jäsenmaista.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) January 10, 2023
8. Optimisti toivoisi 🇹🇷 ratifiointia keväällä mahdollisesti 🇭🇺 perässä. Maltillinen näkee asian ratkeavan kesän/alkusyksyn aikana. Pessimisti olettaa asian venyvän reilusti loppuvuodelle tai pidemmälle. Itse kallistun keskimmäisen arvioon tällä hetkellä. Odottelua silti edessä.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) January 10, 2023
PS Turkin suhteen yllätyksiin kannattaa edelleen varautua. Ankara voi yrittää keventää siihen kohdistuvaa painetta vihjauksilla vain toisen ratifioinnista — tai menetellä näin ja samalla aloittaa uuden neuvottelukierroksen toisen osalta. Tätä ei haluta Natossa tai Washingtonissa.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) January 10, 2023