Naton ensi viikon Haagin-huippukokouksesta odotetaan merkittäviä linjauksia siitä, mihin suuntaan puolustusliittoa halutaan kehittää. Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll nostaa esiin julkisuudelta osin katveeseen jääneen kokonaisuuden.
Haagissa on tarkoitus hyväksyä puolustusliiton pöydissä pitkään valmisteltu uusi hybridistrategia. Kyse on siitä, miten Nato kykenee jatkossa kehittämään valmiuksiaan vastata entistä paremmin sodan ja rauhan välimaastossa tapahtuvaan vaikuttamiseen. Naton nykyinen hybridistrategia on vuodelta 2015, minkä jälkeen maailma on kovasti muuttunut.
– Tämä (uusi hybridistrategia) on tosi tärkeä askel Naton toiminnassa eteenpäin, jotta pääsemme yhä enemmän pois kaksijakoisuudesta, jonka mukaan on olemassa sodanajan joukot ja valmius käydä sotaa tai sitten olemme rauhan tilassa. Todellisuudessa olemme Euroopassa tälläkin hetkellä sodan ja rauhan välimaastossa ja venäläisen hybridivaikuttamisen kohteena, kyberturvallisuuteen perehtynyt Limnéll sanoo Verkkouutisille.
Hybridivaikuttamisessa keskeisiä suojattaviua kohteita ovat yhteiskuntien kriittiset infrastruktuurit, kuten sähköntuotanto ja -jakelu sekä tietoliikennekaapelit maalla ja merellä. Naton jäsenmaiden hyväksymä uusi strategia madaltaa Limnéllin mukaan kynnystä yhteistyöhön käytännön tasolla entisestään.
Eikö olekin näin, että myös vakava hybridihyökkäys voi aktivoida Naton viidennen artiklan (vaikka siinä puhutaan aseellisesta hyökkäyksestä)?
– Näin on. Samalla pitää muistaa, että viidennen artiklan aktivoiminen on aina poliittinen päätös. Kyse on siinä tilanteessa tapahtuvasta poliittisesta harkinnasta, miten vakava hybridi-isku voisi aktivoida artiklan. Eikä tätä haluta julkisuuteen avata myöskään enempää.
– Luomatta tarpeettomia uhkakuvia, niin kyllä oma arvioni on, että Venäjä saattaa tätä lähivuosina testata. On se sitten Huippuvuorilla, on se sitten kybermaailmassa, on se sitten meidän itärajalla tai Suwalkin käytävässä (Puolan ja Liettuan rajalla). He tulevat testaamaan Naton päättäväisyyttä, yhtenäisyyttä ja kykyjä, miten siinä tilanteessa toimitaan, jatkaa Limnéll.
Samalla hybridivaikuttamisen keskeinen ongelma on, että tekijää ei välttämättä kyetä suoraan osoittamaan, oli kyse sitten merikaapeleiden vaurioittamisesta tai palvelunestohyökkäyksistä. Käytännössä Venäjän hybridivaikuttamiseen on reagoitu Suomessa jo monin tavoin, kuten jatkamalla rajaturvallisuuslain voimassaoloa. Toistaiseksi Venäjän hybriditoimet eivät ole ylittäneet Nato-pöydissä keskustelua viidennen artiklan käytöstä.
Miten merkittävä tämä hybridistrategian hyväksyminen on juuri Suomen näkökulmasta?
– Kaikki päätökset, jotka vahvistavat Naton yhteisiä suorituskykyjä ja tahtotilaa tässä sodan ja rauhan välimaastossa, jossa meidän tulee vastata Venäjän jatkuvaan hybridivaikuttamiseen, ovat erittäin myönteinen asia.
Limnéll uskoo Suomella olevan hybridivaikuttamisen torjunnassa myös paljon annettavaa puolustusliitolle lähtien suomalaisesta kokonaisturvallisuumallista, kansalaisten medialukutaidosta ja kouluttamisesta sekä itärajalla tehdyistä toimista.