Eurooppalaisten on syytä alkaa kuroa amerikkalaisten teknologista etumatkaa umpeen, tuumaa suomalaisen viestintäohjelmistoyhtiö One Communicationsin toimitusjohtaja Mika Ahokas.
EU:ssa ja Euroopassa yleisesti pohditaan parhaillaan kuumeisesti, miten omaa teknologista omavaraisuutta ja digisuvereniteettia voidaan edistää sekä kehittää.
Venäjän käymä laaja-alainen hyökkäyssota Ukrainassa on horjuttanut Euroopan turvallisuus- ja puolustusrakennetta. Samalla puolustustaistelua käyvän Ukrainan ja sen tukijamaiden riippuvuus amerikkalaisesta teknologiasta, jolla on kriittinen rooli sodankäynnissä ja turvallisuudessa, on tullut raa’alla tavalla esille.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esilläUkrainan sotilasoperaatioissa käytettävään Starlink- ja Starshield-satelliittiviestintään kohdistuneet raportoidut rajoitukset, minkä kerrotaan vaikuttaneen Ukrainan torjuntadrooneihin, jotka on suunniteltu Venäjän suihkumoottoreilla varustettujen Shahed-droonien torjumiseen.
EU:n satelliittivalmiudet Govsatcom-ohjelman puitteissa ja suunnitteilla oleva IRIS2-satelliittiverkko ovat tärkeässä roolissa, mutta myös eurooppalaisilla ja suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa viestintäteknologian saralla.
– Mielestäni tämä on mielenkiintoinen keskusteluaihe ylipäänsä – digitaalinen suvereniteetti, puolustus, turvallisuus, taloustilanne, Mika Ahokas sanoo Verkkouutisille.
– Meillä on toimivia, kasvavia ja kansainvälistyviä yhtiöitä, jotka pystyvät tarjoamaan Suomelle ja Euroopalle ajankohtaisia huoltovarmuuteen, itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen liittyviä ratkaisuja, joita turvallisuusviranomaiset ja muut julkiset toimijat sekä yhtä lailla yksityiset yritykset ja kansalaiset voivat käyttää.
Hän korostaa, että samalla voidaan parantaa suomalaisten ja eurooppalaisten yritysten aitoa kilpailukykyä. Tarjottujen ratkaisujen pitää kuitenkin olla aidosti kilpailukykyisiä ja laadukkaita.
Etumatka kurottava kiinni
One Communications on kehittänyt #One-nimisen tietoturvallisen viestintäohjelmiston, joka yhdistää videokokoukset, videoneuvottelut, chat-keskustelut, puhelut, tekstiviestit, pikaviestit ja tiedostojen jakamisen sekä hallinnan yhdeksi kyberturvalliseksi ohjelmistoksi.
– Suomesta löytyy muun muassa tällainen ratkaisu kuin #One, joka kilpailee suvereenisti ja huomattavasti korkeammalla tietoturvalla kuin Teams, Zoom, Webex, Meet tai Slack, Mika Ahokas sanoo.
– Kun amerikkalaisiin ratkaisuihin on laitettu ja investoitu vuosikymmenten ajan myös eurooppalaista rahaa, niin luonnollisesti monet näistä toimijoista ovat aika pitkällä ja nyt sitten erilaisina pienempinä ja suurempina yhtiöinä koitetaan niitä haastaa ja kuroa sitä etumatkaa umpeen.
One Communicationsin liikevaihto on tällä hetkellä 11–12 miljoonaa euroa, työntekijöitä on 160 ja toimintaa kahdeksassa Euroopan maassa. Asiakkaita on yli 800. Yhtiön alkuperäinen tuote on online-videoalusta, Dream Broker Studio, joka mahdollistaa helpon online-videoiden luomisen, muokkaamisen ja jakamisen.
One Communications pyrkii kasvattamaan asiakaskuntaansa uudella viestintäohjelmistollaan. Yhtiö toimii tulorahoitteisesti ilman pääomasijoittajia.
Esimerkiksi Ranska ilmoitti vuoden alussa kieltävänsä valtion virkamiehiltä amerikkalaisten kokoussovellusten, kuten Zoomin, Microsoft Teamsin ja Google Meetin käytön. Nämä sovellukset on tarkoitus korvata kotimaisella Visio-alustalla. Myös muissa maissa ja kaupungeissa on alettu hiljalleen pyristellä eroon amerikkalaisista ohjelmistoista ja teknologiasta.
Ahokas näkee tässä pelipaikan.
– Mutta Visio-alustalla oli alkuvuodesta vain 40 000 käyttäjää. Me olemme tottuneet palvelemaan miljoonia käyttäjiä.
Johtamisen ratkaisu
#One on siis viestinnän sekä tiedostojen ja digitaalisten resurssien hallinnan ratkaisu.
– Ja kolmanneksi se on johtamisen ratkaisu. Johtajat näkevät kartalta, missä joukot ja työntekijät ovat, Mika Ahokas kertoo.
Venäjän hyökkäyssota ja Yhdysvaltain poukkoileva ulko- ja turvallisuuspolitiikka on luonut entistä vahvemman markkinaraon viestintäohjelmisto- ja puolustusteollisuuden yrityksille.
Ahokkaan mukaan nyt ei kannata viedä rahoja Yhdysvaltoihin, vaan keskittyä suomalaisiin ja eurooppalaisiin ratkaisuihin.
Esimerkiksi Suomen asianajajat on hänen mukaansa siirtymässä käyttämään One Communicationsin viestintäohjelmistoa. Britanniassa on neuvottelut käynnissä julkisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) kanssa, ja Suomessa käydään keskusteluja Patrian kanssa ja monien muiden puolustusalan toimijoiden kanssa.
Ahokas kertoo yhtiön tekevän kansalliseen turvallisuuteen liittyen yhteistyötä myös poliisin ja Puolustusvoimien kanssa.
– Erityisesti valtioneuvoston kansliasta, joka ohjaa kaikkia ministeriöitä, on sanottu, että meidät laitetaan liikenne- ja viestintäministeriön ja Traficomin kansallisen tietoturvakriteeristön auditointiin. Mitään lupausta kaupoista ei ole vielä annettu.
– Meillä on pian tapaaminen puolustusministeriön kanssa. Puolustusvoimissa joudutaan tällä hetkellä käyttämään tietyissä tapauksissa erittäin vanhaa Skypen versiota, joka on siellä sisäverkossa. He ovat sanoneet, että he etsivät entistä tietoturvallisempia ratkaisuja, jotka mahdollistavat viestinnän kaikilla tasoilla ja erityisesti myös älypuhelimessa ja mobiiliratkaisuissa.
Julkiset hankinnat ja investoinnit
Mika Ahokkaan mukaan yhtiö on luonut suhteita Suomen ja muiden maiden suurlähetystöjen sotilasasiamiehiin ja päässyt sitä kautta vuoropuheluun Supon lisäksi myös isojen maiden tiedustelupalveluiden kanssa.
Tieto- ja kyberturvallisuuden kannalta palaute on ollut positiivista. Viestintäohjelmiston tietoihin ei simuloidussa hakkeroinneissa ole päästy käsiksi.
– He eivät ole pystyneet purkamaan viestintäratkaisua, Ahokas sanoo.
– Nämä ovat erittäin potentiaalisia asiakkaita. Eri maiden tiedustelupalveluilla ja puolustusvoimilla on jo erilaisia pilotteja testikäytössä. Naton Euroopan toiminnoissa useammassa maassa testataan ja on jo pienimuotoista käyttöä.
Hän käyttää Suomeen ajautuneita ja pudonneita drooneja esimerkkeinä ja toteaa, että Puolustusvoimat hyötyisivät paremmin integroiduista johtamisjärjestelmistä, jotta maa-, meri- ja ilmavoimat saisivat kokonaisvaltaisemman tilannekuvan joukkojen johtamiseksi.
– Me pyrimme kehittämään meidän järjestelmäämme jopa hieman pelillistäen sitä, jotta omat joukot nähdään ja niitä voidaan johtaa.
Ahokkaan mielestä erilaisten ratkaisujen kehittäminen Euroopan ja Suomen tasolla edellyttää julkisia hankintoja ja eurooppalaisia investointeja. Kyse on rahoituksesta ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta.
– Euroopan ja Suomen täytyy antaa painoarvoa ja todeta, että on hyväksyttyä rahoittaa sellaisia hyväksi todettuja ja kilpailukykyisiä ratkaisuja, joilla voidaan haastaa amerikkalaiset toimijat.