Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimus kertoo, että yritysjohtajien mukaan vaikuttavimmat politiikkatoimet lisätä yritysten omaa t&k-toimintaa ovat sen toiminnan verovähennys, tukien lisäys ja osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen.
Suomi on asettanut itselleen kovan tavoitteen nostaa tutkimus- ja kehitysmenojensa osuus neljään prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä. On selvää, että suurin osa vaaditusta t&k-toiminnan lisäyksestä tulisi yritysten omista toimista.
Politiikkatoimilla voidaan suoraan lisätä vain julkisella sektorilla tehtävää t&k-toimintaa. Yritysten osalta kyse on enemmänkin houkuttelusta, miten yritykset saataisiin lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaansa.
Raportissa on tutkittu yritysjohtajien henkilökohtaisia näkemyksiä siitä, mitkä politiikkatoimet saisivat heidät kasvattamaan oman yrityksensä t&k-toimintaa.
– Yritysten t&k-investointipäätökset syntyvät monen tekijän summana. Vaikka jotkut niistä ovat puhtaasti yritysten omissa käsissä, osaan voidaan vaikuttaa myös politiikkatoimin. Osa kyselyyn vastanneiden yritysten mainitsemista politiikkatoimista on myös hallituksen agendalla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys on jo toteutettu ja lisäksi hallitus on päättänyt, että Business Finlandin rahoitusta lisätään. Tämä tarkoittanee yrityksille suunnattujen t&k-tukien kasvattamista. Hallitusohjelmassa mainitaan myös, että jatkossa varmistetaan Suomen houkuttelevuus osaavalle työvoimalle. Jää tosin avoimeksi, mitä tämä linjaus käytännössä tarkoittaa, Ali-Yrkkö huomauttaa.
Kotimaisten yritysten lisäksi myös ulkomaisten yritysten t&k-toiminta Suomessa on tärkeä tekijä tavoitteen saavuttamisessa. Ulkomaiset yritykset vastaavat yli neljäsosasta Suomen koko yrityssektorin tutkimus- ja kehitystoiminnasta.
Ulkomaiset yritykset pitivät yritysverotukseen liittyviä asioita t&k-investoinneissa vähemmän merkittävinä asioina kuin kotimaiset yritykset. Sen sijaan ne pitivät t&k-toiminnan työvoimakustannuksia merkittävämpänä kuin kotimaiset yritykset.
Hyvä innovaatiopolitiikka tukee tavoitteen saavuttamista
Hyvälle innovaatiopolitiikalle on Etlan mukaan ominaista, että politiikkatoimet johtavat t&k-toiminnan kasvuun tai sen parempaan laatuun. Tärkeää olisi tutkimuksen mukaan huomioida, että politiikkatoimilla ei tuettaisi sellaista t&k-toimintaa, joka toteutuisi joka tapauksessa.
Lisäksi t&k-toiminnan lisäyksen tulisi johtaa onnistuneeseen lopputulemaan, kuten uuteen tuotteeseen tai tuotantoprosessiin, joka nostaa yrityksen kannattavuutta. Toimenpiteiden aikaansaamien hyötyjen ei tulisi myöskään ylittää niiden kustannuksia.
– Nämä kaikki hyvän innovaatiopolitiikan piirteet tulisi pitää mielessä, kun Suomi tavoittelee t&k-menojen osuuden nostamista neljään prosenttiin suhteessa bkt:hen ja poliittiset päättäjät miettivät keinoja sen saavuttamiseksi, Etlan Ali-Yrkkö painottaa.
Nyt julkaistu tutkimus on osa monivuotista Business Finlandin rahoittamaa hanketta ”The Attractiveness of Finland as a Location for Productive Companies and Talented People”. Yritysjohtajien näkemyksiä on kartoitettu vuoden 2020 lopulla tehdyllä yrityskyselyllä, johon vastasi yli tuhat vähintään kymmenen henkilöä työllistävää yritystä.