Israelin puolustusvoimilla on tällä hetkellä kolme keskeistä tavoitetta Gazaa hallinnoivan terroristijärjestö Hamasin suhteen, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
Ensimmäisenä tavoitteena on lopettaa Hamasin rakettituli laajoilla ilmaiskuilla Gazaan. Toisena tavoitteena on tuhota Hamasin kyky tehdä sotilaallisia hyökkäyksiä Gazasta Israelin puolelle.
– Näiden terrosrismin torjuntaan liittyvien tavoitteiden lisäksi on akuutti panttivankitilanne. Hamasin taistelijat ovat vieneet panttivankeja Gazan alueelle. Heidän vapauttamisensa on tietysti hyvin korkealla Israelin prioriteettilistalla, Stewart sanoo Verkkouutisille.
Palestiinan ja Israelin välinen konflikti on saanut poikkeukselliset mittasuhteet, kun terroristijärjestö Hamas teki lauantaina laajan hyökkäyksen Gazasta Israelin puolelle. Hamasin sanotaan kaapanneen yli 100 panttivankia. Kaikki siepatut eivät ole israelilaisia. Hamasin kerrotaan siepanneen ja tappaneen myös muiden valtioiden kansalaisia.
– Näyttää siltä, että jos halutaan vapauttaa panttivangit ja tuhota Hamasin sotilaalliset kyvyt, niin se vaatii sen, että Israel lähettää joukkoja Gazaan. Luulen Israelin katsovan, että maaoperaatio on tarpeellinen, Stewart toteaa.
Israelin kerrotaan koonneen 300 000 reserviläistä taistelutoimia varten ja siirtyvän hyökkäysvaiheeseen.
– Israel voi iskeä ilmasta moniin kohteisiin Gazassa. Mutta se ei ole kuitenkaan aivan niin yksinkertaista. Laajoja ilmaiskuja on tehty myös monta kertaa aikaisemmin, eikä niillä ole onnistuttu tuhoamaan Hamasia sotilaallisena uhkana ja terrorismiin kykenevänä järjestönä, Stewart sanoo.
– Ilmaiskuilla ei pystytä vapauttamaan panttivankeja. Silloin jouduttaisiin neuvottelemaan jonkinlainen vankienvaihto, mikä voi myös tulla eteen. Mutta veikkaisin, että mahdollisuus jonkinasteiselle maaoperaatiolle on aika suuri.
Asutuskeskustaisteluita pidetään vaikeina ja paljon tappioita vaativina operaatioina. Siksi niitä pyritään yleensä välttämään.
– Israelilla on valtava sotilaallinen ylivoima, mutta paljon huonoja vaihtoehtoja, Stewart arvioi.
Israelin puolustusvoimat kertoo saaneensa takaisin hallintaansa kaikki Gazan rajalla sijaitsevat kaupungit. Israelin joukkojen ja palestiinalaisten terroristien väliset yhteenotot ovat olleet yksittäisiä.
Hamasin tuhoaminen vaikeaa
Stewartin mukaan Hamasin tuhoaminen poliittisena toimijana on erittäin vaikeaa.
– Se on jo riittävän vaikea tavoite, että tuhotaan Hamasin kaltaisen järjestön sotilaalliset kyvyt. Sitä on yritetty tehdä monta kertaa aikaisemmin, mutta siinä ei olla koskaan onnistuttu. Vielä vaikeampaa on tuhota Hamas poliittisena toimijana. Tämä on käytännössä mahdotonta.
Hän mielestään ongelma ei ole pelkästään se, että Hamas on terroristijärjestö, joka haluaa hyökätä Israelin kimppuun.
Toinen iso ongelma on se, että Hamasilla on käyttövoimanaan Gazan kaistalla pari miljoonaa ihmistä, joilla ei ole minkäänlaisia näkymiä paremmasta tulevaisuudesta ja jotka asuvat täyteen ahdetulla alueella.
– Gazassa ei ole mitään liberaalidemokraattista oppositiota, joka odottaa Israelin liput rintataskuissaan Hamasin kaatuvan. Hamasilla on kuitenkin paljon vastustajia. Kaikki eivät pidä Hamasin tavasta hallita ja sen poliittisen islamin visiosta tai siitä, miten Hamas hyökkää Israelia vastaan, Stewart kertoo.
– Jos Hamas onnistutaan tuhoamaan tai syrjäyttämään, niin sen jälkeen vallan ottavat tahot eivät välttämättä näe maailmaa kovinkaan eri tavalla ilman mitään poliittista horisonttia tai toivoa paremmasta.
Valtapoliittiset asetelmat ennallaan
Timo R. Stewart uskoo valtapoliittisten asetelmien pysyvän suurin piirtein ennallaan poikkeuksellisen vakavasta tilanteesta huolimatta.
– Hamasin tuoreen hyökkäyksen ja Israelin vastatoimien seurauksena Saudi-Arabian ja Israelin väliset neuvottelut suhteiden lähentämisestä jäädytettiin varmasti.
– Vaikka kyseessä on laaja isku, ja se johtaa poikkeukselliseen Gazan sotaan, joka varmasti muuttaa jollain tavalla status quon tällä alueella, niin tämä on kuitenkin tavallaan kuvio, joka on käyty läpi montaa kertaa aikaisemmin. Tämä ei sinänsä keikauta mitään suurempia valtapoliittisia asetelmia.
Iranin on arvioitu antaneen apua ja tukea Hamasille hyökkäystä varten. Iran on tukenut vuosien mittaan useita militanttiryhmiä, kuten Hamasia Gazassa ja Hizbollahia Libanonissa. Iran on myös lietsonut Länsirannan konfliktia.
– Iranissa ollaan varmasti mielissään tästä tuoreesta iskusta, kuten he ovat julkisesti todenneet. Mutta Hamasilla on varmaankin ollut ihan omat paikalliset laskelmat. Hamas ei ole Iranin käsiohjauksessa toimiva liike. En tekisi liian pitkälle meneviä otaksumia Iranin osallisuudesta ennen kuin siitä ilmaantuu todisteita, Stewart toteaa.
– On ihan hyvin kuviteltavissa, että Hamas olisi päätynyt tekemään hyökkäyksen melko lailla omin päätöksin.
Monen rintaman sota?
Libanonissa toimiva Hizbollah iski raketeilla ja kranaatinheittimillä Israelin pohjoisosiin sunnuntaina. Israel vastasi iskuun tykistöllä. Toisaalta Länsirannalla on pitkään ollut levottomuuksia ja paljon palestiinalaisia on kuollut.
Israelin puolustusvoimat on perinteisesti pyrkinyt välttämään monen rintaman sotaa.
– En pidä sitä kovin todennäköisenä, että pohjoinen rintama avautuisi. Hizbollahilla on siinä paljon hävittävää ja aika vähän voitettavaa, Stewart arvioi.
– Sen sijaan tilanteen leimahtaminen on mahdollisempaa Länsirannalla, jolloin saatettaisiin puhua kolmannesta intifadasta (kansannousu). Se on yksi mahdollinen skenaario.
Stewartin mukaan Israelin operaatiot kohdistuvat tämänhetkisten tietojen mukaan kuitenkin Gazan suuntaan.
LUE MYÖS:
”Kuinka pitkälle Israel menee?” – Professori: Seuraava askel on maasota