Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtion verotuloja voitaisiin kasvattaa esimerkiksi korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja (ALV), uudistamalla osinkoverotusta sekä korottamalla maapohjan kiinteistöverotusta.
Esimerkiksi yleisen ALV-verokannan korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä kasvattaisi valtion verotuloja arviolta 615 miljoonaa euroa. Kaikkien verokantojen yhdistäminen 24 prosenttiin taas kasvattaisi verotuottoja arviolta 2 800 miljoonaa euroa vuositasolla.
Valtiovarainministeriön mukaan julkiset menot ovat jääneet pysyvästi tuloja korkeammalle tasolle eikä edes ennakoitua nopeampi talouskasvu pysty korjaamaan asiaa. Julkista taloutta tulisi vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että tarvittavien menoja vähentävien ja tuloja lisäävien toimien mittaluokka on pysyvästi yli 1 600 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.
– On tärkeää myös huomata, että uusien pysyvien menojen lisääminen tai tulojen vähentäminen tekevät tarvittavan sopeutuksen mittakaavasta yhä suuremman, budjettipäällikkö Mika Niemelä toteaa tiedotteessa.
Ministeriö julkaisi maanantaina laajan meno- ja rakennekartoituksen, jossa se esittää keinoja julkisen talouden sopeuttamiseksi. Kartoituksessa on mukana sekä veronkorotuksia että eri aloihin kohdistuvia menosäästöjä.
Valtiovarainministeriön mukaan verotuksen painopistettä pitäisi siirtää työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verojärjestelmää voitaisiin parantaa myös yksinkertaistamalla ja karsimalla päällekkäisiä tai tehottomia verotukia.
Verokartoituksessa ei suositella ansiotuloverotuksen kiristämistä, koska sillä olisi ministeriön mukaan työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia.
Valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikare pitää tärkeänä, että verotukseen tehtävät muutokset on valmisteltu huolellisesti.
– Julkisen talouden vakauttamista ei tule laskea sellaisten toimenpiteiden varaan, joiden verotuottovaikutuksia ei pystytä luotettavasti arvioimaan, Järvikare toteaa.
Esimerkiksi aggressiivisen verosuunnittelun ja harmaan talouden torjuminen tai verotuksen laajentaminen uusiin veropohjiin edellyttävät ministeriön mukaan huolellista valmistelua, ja niiden “tuottovaikutukset ovat usein epävarmoja”.
Valtiovarainministeriön mukaan säästökohteiden tarkastelussa mitään osa-aluetta ei tulisi lähtökohtaisesti rajata tarkastelun ulkopuolelle.
Julkisten menojen vähentämiseksi valtiovarainministeriö muun muassa jäädyttäisi monet indeksikorotukset, uudistaisi asumistukea ja lisäisi kilpailua julkisissa hankinnoissa. Lisäksi ministeriö uudistaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa.
Ministeriö esittää lisäksi Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen asteittaista laskemista kohti OECD-maiden keskiarvoa. Ministeriö esittää myös uusien tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden myöhentämistä.
