Suomalaiset odottavat seuraavalta hallitukselta ennen kaikkea toimia työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n syksyn arvo- ja asennetutkimuksesta.
Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia haluaa seuraavan hallituksen painottavan työllisyyttä nykyistä enemmän. Osuus on kasvanut 23 prosenttiyksikköä vuoden 2023 eduskuntavaalien alla tehdystä kyselystä.
Työllisyys on kyselyn 34 politiikan aiheesta ainoa, jota enemmistö eli 53 prosenttia vastaajista haluaa painotettavan paljon nykyistä enemmän.
Myös talouskasvu on noussut suomalaisten toivelistalla. Kasvun kiihdyttämistä painottaisi nykyistä enemmän 61 prosenttia vastaajista. Osuus on 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2023.
Sen sijaan valtion velkaantumisen pysäyttämisen painoarvo on laskenut. Sitä haluaa korostaa nykyistä enemmän 53 prosenttia vastaajista, mikä on 28 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.
EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston mukaan tulokset kertovat talouspoliittisten odotusten selvästä muutoksesta.
– Kolme vuotta sitten vaadittiin ennen kaikkea velkaantumisen pysäyttämistä, nyt työttömyyden vähentämistä ja talouskasvua, Haavisto sanoo tiedotteessa.
Terveydenhuolto ja turvallisuus korostuvat
Talouden lisäksi suomalaiset odottavat seuraavalta hallitukselta panostuksia peruspalveluihin ja turvallisuuteen. Terveydenhuollon kehittämistä ja hoidonsaannin turvaamista painottaisi nykyistä enemmän 75 prosenttia ja vanhustenhoidon tason parantamista 73 prosenttia.
Rikollisuuden torjuntaa haluaa painottaa enemmän 71 prosenttia ja jengiväkivallan torjuntaa 69 prosenttia vastaajista. Koulutuksen rahoituksen lisäämistä kannattaa painottaa nykyistä enemmän 65 prosenttia ja energiantuotannon lisäämistä 63 prosenttia.
Haaviston mukaan toiveiden toteuttamista vaikeuttaa julkisen talouden tilanne: palveluihin odotetaan parannuksia samalla, kun valtiontaloutta pitäisi tasapainottaa.
EVA:n kyselyyn vastasi 2 020 Suomessa asuvaa 18–79-vuotiasta henkilöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Taloustutkimus keräsi vastaukset internetpaneelissa 8.–22. syyskuuta. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.