Ruokasuunnittelu on tärkeä osa kansainvälisiä neuvotteluita. Ruoan avulla Suomi tuo esiin omaleimaisuuttaan ja vahvistaa maakuvaansa.

Ulkoministeriön protokollapalvelujen konferenssivalmentaja Annariina Kukkonen korostaa ruoan merkitystä.

– Kun kutsumme korkeaa valtionjohtoa ja asiantuntijoita Suomeen neuvotteluihin ja konferensseihin, on tärkeää, että tuomme esiin, mitä Suomi on. Siksi haluamme tarjota vieraille etenkin suomalaisia makuja, Kukkonen sanoo tiedotteessa.

Suomalaiset ovat kansainvälistyneet vauhdilla ja sen huomaa myös ravintolatarjonnasta: suomalaista ruokaa tarjoavia ravintoloita on harvassa. Kokouspaikkojen ruokalistat sisältävät kansainvälisiä ruokia, jotka sopivat suurille yleisöille, mutta eivät korosta suomalaisuutta.

– Ruoka on toki hyvää ja raaka-aineet pääosin suomalaisia, mutta ei croissant, carpaccio, pannacotta, hummus tai salsa tuo esiin suomalaista ruokakulttuuria. On erittäin tärkeää, että ruoka myös kuulostaa oman ruokakulttuurimme mukaiselta. Erityisesti valtion edustaessa tulisi suomalaisen ruokakulttuurin olla keskiössä, Kukkonen sanoo.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseksi Suomen Keittiömestarit ry on alueyhdistyksiltä saamiensa ehdotusten perusteella luonut 10 malliruokalistaa perinteikkäistä resepteistä sekä lukuisia yksittäisiä reseptejä eri sesonkien ja juhlien mukaisesti. Nämä auttavat niin suomalaisia kuin ulkomaanedustustojen keittiöitä.

– Esimerkiksi karjalanpaistista on edustusateriaksi muokattu malli, joka kuitenkin kuulostaa ja maistuu alkuperäiseltä, Kukkonen kertoo.

Reseptipankista löytyy myös muun muassa kesäkeitto, haukimureke, korvasienikeitto, peuranfilee ja hirvipata. Jälkiruokaehdotuksia ovat muun muassa Ahvenanmaan pannukakku raparperihillolla ja karviaiskompotilla, tyrnitorttu sekä lakkajäädyke lakkakastikkeella.

Kukkosen mukaan useimmissa Suomen ulkomaanedustustoissa tarjoiluja tekee kokki, joka ei ole kasvanut suomalaisen ruuan parissa. Siksi ulkoministeriö järjestää vuosittain kokkikoulutusta, jotta ulkomaiset kokit pääsevät tutustumaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, raaka-aineisiin ja ruokalajeihin.

– Pandemian vuoksi koulutuksessa oli pidempi tauko, mutta nyt elokuussa järjestetyssä koulutuksessa lähes 20 ensi kertaa Suomessa vieraillutta kokkia sai koulutusta suomalaisen ruuan valmistuksesta, Kukkonen kertoo.

Kokkeja saapui erityisesti Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maista sekä muutama myös Euroopasta. Koulutuksessa loihdittiin perinteisiä sekä moderneja ruokalajeja ja opeteltiin muun muassa karjalanpiirakoiden, ruisleivän sekä suomalaisen siman tekoa.