Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, Suomi on katsauksen mukaan jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä.
– Erot eri EU-maiden välillä ovat kaventuneet niin hallitus- kuin johtoryhmätasolla. Hallitustasolla kasvua vauhdittavana tekijänä on monessa maassa ollut kiintiölainsäädäntö. Vuonna 2026 koko EU:ssa voimaan tulevien kiintiötavoitteiden takia kärki tulee jatkossa tiivistymään entisestään, katsoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala tiedotteessa.
– Vaikka Suomi edelleen sijoittuukin kärkikymmenikköön sekä hallitus- että johtoryhmävertailussa, näyttää kuitenkin siltä, että olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Yhteenlaskettuna naisten osuus hallituksissa ja johtoryhmissä on meillä vajaa 33 prosenttia, kun se vertailun kärkimaissa on jo lähes 40 prosenttia, jatkaa Kajala.
Pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana nainen on edelleen harvinaisuus kaikkialla.
Vertailusta selviää myös, että tulevat hallituskiintiöt eivät ole mikään pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämiseen laajemmin. Suuressa osassa niistä maista, joissa on ollut voimassa kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on pysynyt edelleen alhaisella tasolla