Verkkouutiset

Yle on yksi niistä kohteista, joiden rahoituksesta suomalaiset olisivat valmiita leikkaamaan. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Näistä julkisista menoista suomalaiset leikkaisivat

Enemmistö suomalaisista toivoo, että julkisen talouden tasapainotustoimet aloitettaisiin heti kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Suomalaisista lähes kaksi kolmasosaa (65 prosenttia) tasapainottaisi julkista taloutta menoja leikkaamalla, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksesta. Lähes viidennes (19 prosenttia) on toista mieltä.

Enemmistö suomalaisista leikkaisi valtion keskushallinnosta, kehitysyhteistyöstä, Yleisradiolta sekä taiteesta ja kulttuurista. Ainoat kohteet, joista enemmistö ei leikkaisi lainkaan ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, maanpuolustus, opintotuki, varhaiskasvatus, poliisi ja rajavartiolaitos, peruskoulu ja toisen asteen opetus.

– Suomalaiset lähettävät Arvo- ja asennetutkimuksen valossa eduskuntavaaleihin valmistautuville poliittisille päättäjille vakavan viestin: hoitakaa julkinen talous tasapainoon uskottavalla leikkauslistalla, mutta jättäkää hyvinvointivaltion ydin rauhaan, EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen toteaa tiedotteessa.

Vain neljännes (26 prosenttia) tasapainottaisi julkista taloutta verotusta kiristämällä. Yli puolet (52 prosenttia) torjuu verojen kiristykset. 68 prosenttia toivoo, että julkisen talouden tasapainotustoimet aloitettaisiin heti kevään eduskuntavaalien jälkeen.

– Syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen kokonaisuus kertoo, että suomalaiset ovat valmiita kipeisiinkin leikkauksiin, jos on pakko. Kansalaiset toivovat, että päättäjät priorisoisivat tarkkaan, mistä kohteista leikataan enemmän ja mistä vähemmän, mutta enemmistö on valmis ainakin vähäisiin leikkauksiin useimpien mahdollisten leikkauskohteiden kohdalla. Juustohöyläämistä tärkeistäkään asioista ei siis vierasteta. Syy vaateisiin ripeästä tasapainottamisesta on kansalaisten näkemys siitä, että Suomi elää yli varojensa, Metelinen sanoo.

Tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 19.–31. lokakuuta 2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS