Eduskuntapuolueet asettivat eurovaaleihin täydet 20 ehdokkaan listat, KD ja Liike nyt vaaliliitossa. Tämän 160 ehdokkaan joukon tarkasteleminen ja listojen vertailu tarjoaa uutta tietoa puolueiden sukupuoli- ja ikärakenteista.
– Ehdokasasettelun perusteella näyttää ilmeiseltä, että eurovaalien ääniharavat ovat naisehdokkaita tai puolueiden tulokset ainakin rakentuvat pitkälti nimekkäiden naisehdokkaiden varaan, arvioi Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen.
Eduskuntapuolueiden eurovaaliehdokkaista enemmistö (52 %) on ensi kertaa naisia. Naisehdokkaiden osuus on suurin SDP:ssa, jonka listan 20:stä ehdokkaasta peräti 14 on naisia.
Perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja RKP:n listoilla on miesenemmistö.
Eurovaalien ehdokasasettelun naispainotus ei yllätä, vaan heijastaa edellisten vaalien tulosta. Vuonna 2019 eduskuntapuolueiden naisehdokkaat keräsivät 56 prosenttia äänistä, vaikka tuolloin ehdokkaiden osuus listoilla oli 47 prosenttia.
Myös aluevaaleissa 2022 ja eduskuntavaaleissa 2023 naisehdokkaat saivat määräänsä suuremman osuuden äänistä.
Nuorten ehdokkaiden osuus eduskuntapuolueiden listoilla on 17,5 prosenttia. Näistä 28 alle 30-vuotiaasta ehdokkaasta jopa 19 eli kaksi kolmesta on naisia.
Istuvia kansanedustajia on ehdolla yhteensä 31. Määrä on huomattavan suuri verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen, jolloin eduskunnasta pyrkijöitä oli vain 14. Tässäkin kategoriassa naisia on enemmistö: kansanedustajaehdokkaista naisia on 18 ja miehiä vain 13.
Kansanedustajien määrä listoilla selittyy pitkälti sillä, että istuvia europarlamentaarikkoja oli 2019 ehdolla kymmenen ja nyt vain kuusi. Kuudesta istuvasta ehdokkaasta neljä on naisia.
Ehdokasasettelun perkaamisella saa tietoa puolueiden toimijoista, jäsenistöstä ja kannattajista.
– Naisehdokkaiden potentiaali on pantu eduskuntapuolueissa merkille. Ehdokasasettelun painotukset näkyvät väistämättä vaalituloksessa, mutta muovaavat aina osaltaan myös puolueiden imagoa ja agendaa, Ruohonen kertoo.
Ajatuspaja Toivon aiemmissa vaaliselvityksissä on havaittu puolueiden sukupuolittumisen näkyvän ehdokasasettelussa ja sitä myöden myös vaalituloksissa.
– Vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n naisvaltaisuus on näkynyt ja sitäkin selvemmin perussuomalaisten miesenemmistö. Nyt näyttää siltä, että eurovaaleista on kehittymässä leimallisesti naispoliitikkojen vaalit, Ruohonen arvioi.
Ajatuspaja Toivon selvitys on toteutettu yhteistyössä Suomen vaalidatapalvelu Oy:n kanssa.
