Koronapandemian kahden ensimmäisen vuoden vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäivät suhteellisen vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.
Työllisyyden sukupuolittainen kehitys poikkesi tällä kertaa edellisistä kriiseistä, eli 1990-luvun alun lamavuosista ja vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta. Päinvastoin kuin aiemmin, naisten työllisyysaste laski ensimmäisenä ja rajummin kuin miesten, mutta toisaalta se lähti toipumaan tehokkaammin kuin miesten työllisyysaste.
– Naisilla työllisyyden kasvu oli vuonna 2021 erityisen voimakasta. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oltiin historiallisessa tilanteessa, kun 15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste ohitti ensimmäistä kertaa miesten työllisyysasteen lähes prosenttiyksiköllä, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.
Koronakriisi vaikutti eri toimialojen työllisyyteen eri tavoin. Alojen erilaisista rakenteista johtuen työllisyysmuutokset ovat olleet hyvin sukupuolittuneita.
Koronakriisin ensimmäisenä vuonna 2020 työllisyyden lasku koski naisilla vain suhteellisen nuoria, miehillä myös keski-ikäisiä, naisilla vain osa-aikatyötä, miehillä myös kokoaikatyötä, miehillä vain palkansaajatyötä, naisilla myös yrittäjätyötä, naispalkansaajilla pääasiassa määräaikaisia, miehillä myös vakinaisia työsuhteita.
– Opintojen ohella määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä palvelualoilla tehneet nuoret naiset olivat koronakriisissä merkittävä työvoimapuskuri, jonka toimeentulo heikkeni, mutta joka pystyi joustamaan päätoimisen opiskelun pariin, Sutela toteaa.
Vaikka työllisyyskasvu oli yleisesti ottaen vahva koronakriisin toisena vuonna, tietyt toimialat ja ikäryhmät eivät olleet vielä viime vuonna toipuneet entiselleen edellisvuoden romahduksesta. Näitä toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus ja varastointi sekä taiteet, viihde ja virkistys. Myös rakennusalan ja teollisuuden työllisyys heikkeni viime vuonna.
Miehillä keskimmäisten ikäryhmien eli 25–54-vuotiaiden työllisyys ei palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle viime vuonna. Syytä on myös huomata, että vuoden 2021 työllisyyskasvu kanavoitui osa-aikatyöhön ja määräaikaiseen työhön, miehillä myös yrittäjyyteen.
– Palveluammatteihin voimakkaimmin osunut koronakriisi on vienyt matalasti koulutettujen ja työntekijäammateissa toimivien työpaikkoja. Samalla kriisi näyttää myös luoneen ainakin tilapäisiä työpaikkoja korkea-asteen koulutuksen suorittaneille ja ylemmille toimihenkilöille, erityisesti naisille, esimerkiksi viestintä-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin, Sutela huomauttaa.
Lisäksi yli 55-vuotiaiden miesten ja ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste jopa kasvoi vuonna 2020.