Yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen voi lisääntyä, joten häiriötilanteisiin kannattaa varautua etukäteen, muistuttaa Keskuskauppakamari.
Pahimmillaan hybridivaikuttaminen voi romahduttaa yrityksen toimintakyvyn. Esimerkiksi äkilliset sähkökatkokset voivat vaikeuttaa toimintaa laajasti. Vain harvoilla pienillä yrityksillä on kuitenkaan resursseja hankkia generaattoria varavirran tuottamiseen.
– Varautumistavoiksi jää tällöin pienten varavirtalähteiden hankkiminen. Ladattuina ne antavat virtaa puhelimille ja tietokoneille useamman tunnin ajaksi. Vaikka tietoliikenneyhteydet katkeaisivat, varavirtalähteiden avulla voi jatkaa digitaalista työskentelyä ja saattaa loppuun kesken olevia töitä, sanoo tiedotteessa Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen.
Myös tietoliikenneyhteydet voivat katketa yksittäiseen teleoperaattorin kohdistuvan vian tai häirinnän vuoksi. Ongelma voi olla valtakunnallinen tai kohdistua maantieteellisesti rajattuun asiakaskuntaan. Tähän voi varautua useampaa teleoperaattoria käyttämällä.
– Mahdollisen katkon koskiessa yksittäistä teleoperaattoria on todennäköistä, että toisen operaattorin palvelu toimii. Oli syynä vahinko, vika, myrsky tai haitanteko, kahden operaattorin käyttäminen turvaa ainakin hetken aikaa työnteon jatkumisen.
Samaa keinoa Vesterinen suosittelee myös pankkiyhteyksien toiminnan varmistamiseksi. Useamman pankin palveluiden yhdenaikainen katko on epätodennäköinen, joten paras tapa minimoida haitat on käyttää kahta tai useampaa pankkia.
Vesterinen toteaa, että myös tiedon käytettävyys on keskeinen tekijä digitaalisen liiketoiminnan jatkamiseksi.
– Yksinkertaisia tapoja varmistaa tiedon käytettävyys on varmuuskopiointi ja pilvipalvelujen käyttö. Niitä käytettäessä on kuitenkin hyvä selvittää, miten palveluntarjoaja on varmistanut jatkuvuutensa. Jos tieto on vain pilvipalvelun palvelimilla ja niistä katkeaa sähkö tai jokin muu vahinko kohdistuu konesaliin, voi olla, ettei tietoon pääsekään käsiksi ja liiketoiminta estyy itse yrityksestä riippumattomista syistä, Vesterinen sanoo.
Tärkeimpänä varautumiskeinona Vesterinen pitää ennakoivaa johtamista.
– Erilaiset muistilistat ja etukäteen käydyt keskustelut auttavat valmistautuessa. Työntekijöiden tietäessä miten toimia, ei välttämättä tarvita puhelinyhteyksiä tai muita viestintäyhteyksiä toiminnan jatkamiseksi tai sovitun toimintamallin toteuttamiseksi. Maailman tapahtumia pienet toimijat eivät voi estää. Siksi katse on pidettävä horisontissa ja omassa tekemisessä, Vesterinen painottaa.