Näin Vladimir Putinin hyökkäys on vahvistanut Ukrainaa

Diktaattorin seuraava virheliike voisi Konstantin Skorkinin mielestä hajottaa Venäjän pirstaleiksi.
Ihmiset laskevat kukkia sukulaistensa – kaatuneiden Azov-prikaatin taistelijoiden – muotokuvien äärelle. Muotokuvat on pystytetty Kiovan keskustassa sijaitsevalle Pyhän Sofian aukiolle 15. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / SERGEI SUPINSKY
Ihmiset laskevat kukkia sukulaistensa – kaatuneiden Azov-prikaatin taistelijoiden – muotokuvien äärelle. Muotokuvat on pystytetty Kiovan keskustassa sijaitsevalle Pyhän Sofian aukiolle 15. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / SERGEI SUPINSKY

Vladimir Putinin vuonna 2022 käynnistämällä ”sotilaallisella erikoisoperaatiolla” Ukrainan alistamiseksi on ollut Kremlin kannalta odottamaton ja äärimmäisen epämieluisa vaikutus.

Sota on nimittäin entisestään vahvistanut ukrainalaista identiteettiä Ukrainan itäisissä osissa, joita Putin väittää ”historiallisesti venäläisiksi”, ja myös kiihdyttänyt venäjänkielisen ukrainalaisen nationalismin nousua. Asiasta raportoi tutkija Konstantin Skorkin The Moscow Timesin julkaisemassa artikkelissa.

Putinin aggressio on ollut poliittiseen historiaan erikoistuneen Skorkinin mukaan omiaan radikalisoimaan esimerkiksi Donbasin alueen väestöä. Ihmiset, jotka olivat suhtautuneet vielä ennen täysimittaisen hyökkäyssodan alkamista varauksellisesti ukrainalaiseen nationalismiin, ovat muuttaneet kantansa. Myös moni, joka mielsi itsensä aiemmin ensisijaisesti venäläiseksi, kokee nyt avointa ylpeyttä ukrainalaisuudestaan.

Vielä vuonna 2022 lukuisat ulkomaiset kommentaattorit ja jotkut ukrainalaisetkin mielsivät ukrainalaisen nationalismin rajoittuvan maan länsiosiin, jotka Josif Stalin oli toisen maailmansodan loppuvaiheessa liittänyt väkivalloin Neuvostoliittoon. Nyt on kuitenkin Skorkinin mukaan selvää, että Ukraina on puolustustahdossaan hyvin yhtenäinen ja ehyt itäisimpiä alueitaan myöten.

Jos sota päättyisi lopulta asetelmaan, jossa Ukrainan itäiset osat jäisivät Venäjän hallintaan, Putin saattaisi pian rämpiä nykyistäkin syvemmässä suossa.

Toisin kuin Kremlin diktaattori näyttää kuvittelevan, näiden alueet eivät alistuisi vapaaehtoisesti, vaan muodostaisivat vahvan vastarintapesäkkeen federaation sisälle. Kun Stalin siirsi Neuvostoliiton rajoja länteen, aseellinen vastarinta Ukrainan länsiosissa jatkui massiivisena usean vuoden ajan. Se saattoi olla Skorkinin mukaan vasta esimakua siitä, mitä Putinilla olisi edessään.

– Ukrainalainen vastarinta Venäjän federaation nimellisten rajojen sisällä ruokkisi todennäköisesti sekä radikaalia venäläistä nationalismia että yhtä radikaalia ei-venäläistä nationalismia tavalla, joka repisi Venäjän federaation pirstaleiksi – täsmälleen päinvastoin kuin mitä Kreml tavoittelee, hän sanoo.

– Tämä ei ole enää Moskovan kannalta hauskaa varsinkaan siksi, että Itä-Ukrainan liittämisellä Venäjän federaatioon olisi todennäköisesti kohtalokkaita seurauksia Moskovan selviytymiselle. Saattaa itse asiassa käydä jopa niin, että Putin on tullut jopa Staliniakin enemmän edistäneeksi Ukrainan pahimman vihollisen tuhoa, Skorkin toteaa.

Euroopan komission tiedottajan mukaan uhkaukset osoittavat Kremlin menettäneen malttinsa.
Hyökkääjä on alkanut muuttaa lennokkeja suihkumoottorillisiksi ja liikkuvalta laukaisualustalta laukaistaviksi.
Ohjuskomponenttien lisäksi tehtaassa valmistetaan laitteita, joilla huolletaan panssariajoneuvoja.
Mainos