Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena myös Suomessa on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseen, puolustusvoimien pääesikunnan valmiuspäällikkö Janne Huusko kirjoittaa blogissa.
Huuskon mukaan laaja-alaisessa vaikuttamisessa valtiollinen toimija voi pyrkiä aiheuttamaan kohdevaltiossa ja sen kansalaisissa epätietoisuutta ja epävarmuutta tai toisessa ääripäässä vaikuttamaan kohdevaltion itsemääräämisoikeuteen tai jopa itsenäisyyteen.
– Keinoina voivat olla esimerkiksi tiedon hankkiminen ja vaikuttaminen informaatio- ja/tai kyberympäristössä, Huusko kirjoittaa.
Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoimaan voi myös sisältyä sotilaallista painostamista ja uhkaus sotilaallisen voiman käytöstä. Huuskon mukaan sotilaallinen painostus kuluttaa puolustusjärjestelmän ja samalla koko yhteiskunnan voimavaroja.
– Pitkäaikaisella painostamisella on heijastusvaikutuksia kohdevaltion sisäiseen turvallisuuteen, kansainväliseen asemaan, henkiseen kriisinsietokykyyn, maanpuolustustahtoon ja valtion johtamiseen. Sotilaallista voimaa voidaan käyttää suunnitelmallisesti tai tilanne voi eskaloitua siihen suunnittelematta. Tie mahdolliseen sotilaalliseen konfliktiin voi tapahtua joko nopeasti tai pitkäkestoisen vaikuttamisoperaation päätteeksi.
Huuskon mukaan on tärkeää huomata, että usein vaikuttaminen räätälöidään huomioiden kohdevaltion ominaisuudet ja sen arvioidut heikkoudet. Näin ollen muihin maihin kohdistetusta vaikuttamisesta ei voida välttämättä tehdä suoria johtopäätöksiä arvioitaessa uhkaa Suomea vastaan.
– Ukrainan sota ja siihen liittyvät tapahtumat ovat osoittaneet, että tarve laaja-alaisen vaikuttamisen ilmiön käsittelylle ja ymmärtämiselle on ilmeinen.
Torjunta edellyttää toimivaa viranomaisten yhteistyötä
Laaja-alaisen vaikuttamisen torjunnan perusteena on Huuskon mukaan ennakoiva varautumistyö.
– Suomessa on pitkä perinne ja toimivia käytänteitä viranomaisten välisessä yhteistyössä ja varautumisesta kaikilla hallinnon tasoilla. Turvallisuusympäristön nopeat muutokset edellyttävät kuitenkin jatkuvaa tilanteen arviointia sekä viranomaisten keskinäisen vastuujaon tuntemista. Puolustusvoimien näkökulmasta keskiössä ovat uhat, jotka vaarantavat kykyä puolustusvoimien päätehtävien toteuttamiseen.
Hän huomauttaa, että valmiuden ylläpito ei merkitse vain sotilaallisen maanpuolustuksen avainsuorituskykyjen käytettävyyden varmistamista omin toimenpitein, vaan hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä puolustusjärjestelmän ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen tunnistamisessa ja suojaamisessa.
– Laaja-alaisen vaikuttamisen uhalla on paitsi kansainvälinen, myös valtakunnallinen ja paikallinen luonne. Uhkien tunnistamiseksi ja niihin reagoimiseksi tarvitaan puolustusjärjestelmän verkottunutta toimintatapaa ja kansainvälistä yhteistyötä.
– Turvallisuusympäristöön oikein suhteutetun puolustusjärjestelmän ja sotilaallisen valmiuden ylläpito edellyttää esimerkiksi ajantasaisen tilannekuvan ja siitä johdetun tilanneymmärryksen ylläpitoa ja jakamista. Tähän liittyy esimerkiksi tilannekuvien vaihto ja yhdistely eri viranomaisten, kumppaneiden ja yritysten kanssa.
Valtiollisen toimijan laaja-alaiset ja monipuoliset keinot voivat vaikuttaa merkittävästi jokaisen suomalaisen arkeen.
– Siksi laaja-alaisen vaikuttamisen tunnistamisessa jokaisen toiminta ja aktiivisuus on merkittävää. Vallitsevassa tilanteessa suomalaiset ovat aktivoituneet oman osaamisen kehittämisessä ja erilaisiin tilanteisiin varautumisessa.
Peruselementteinä suojautumisessa laaja-alaista vaikuttamista vastaan ovat hänen mukaansa hyvä yleissivistys, median lukutaito ja tietojärjestelmien käyttötaito.
– Lisää tietoa ja taitoa on haettu erilaisilta kursseilta ja kotivaraan on kiinnitetty huomiota – kaikki nämä ovat kansalaisen oivallisia omia toimenpiteitä.
”Laaja-alaisessa vaikuttamisessa valtiollinen toimija voi pyrkiä aiheuttamaan kohdevaltiossa ja sen kansalaisissa epävarmuutta tai toisessa ääripäässä vaikuttamaan kohdevaltion itsemääräämisoikeuteen tai jopa itsenäisyyteen. ” @Puolustusvoimat https://t.co/TPOMUc5Lez
— Turvallisuuskomitea (@TKomitea) March 1, 2023
