Asiantuntija: Hyökkäyksen Suomeen pitää näyttää liian vaikealta ja kalliilta

Henri Vanhasen mukaan puolustuksen tuoma eli pelote ei saa unohtua keskustelussa.
Ilmavoimien Midnight Hawks -ylilento. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ilmavoimien Midnight Hawks -ylilento. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ilmavoimien Midnight Hawks -ylilento. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ilmavoimien Midnight Hawks -ylilento. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen puolustaa Suomen puolustusmenoja ja pelotteen merkitystä X-viestipalvelussa. Hän vastaa Helsingin Sanomissa julkaistuun esseehen, jonka mukaan aseisiin kaadetut miljardit voivat olla rahanhukkaa.

Vanhasen mukaan puolustusmiljardeja pitää tarkastella kriittisesti, mutta epävarmuus tulevaisuuden sodasta ei ole peruste jättää investointeja tekemättä. Se pakottaa kysymään vaikeamman kysymyksen: mihin rajalliset resurssit kannattaa käyttää, jotta pelote kestää myös muutoksen.

– Droonit, tekoäly, sensorit ja elektroninen sodankäynti muuttavat taistelukenttää valtavaa vauhtia. Vuoden 2035 sotaa ei voi suunnitella vuoden 2026 Ukrainan perusteella. Myös tekemättä jättäminen on silti valinta, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhanen kertoo keskustelleensa viime aikoina paljon Puolustusvoimien kanssa maanpuolustuksen kehittämisestä. Hän ei tunnista kuvaa organisaatiosta, joka eläisi omassa siilossaan eikä ymmärtäisi muutoksen nopeutta.

– Puolustusvoimat joutuu nyt miettimään samaa vaikeaa kysymystä kuin muutkin armeijat. Mitä kannattaa ostaa vuosikymmeniksi aikana, jolloin teknologia voi muuttaa taistelukenttää muutamassa vuodessa?

Pelote on Vanhasen mukaan asia, joka jää vähälle huomiolle kritiikissä.

– Puolustuskykyä ei rakenneta vain sotaa varten. Sen pitäisi vaikuttaa vastustajan laskelmiin jo rauhan aikana. Hyökkäyksen Suomeen pitää näyttää liian vaikealta, kalliilta ja epävarmalta.

Siksi Vanhasen mukaan iso kysymys ei ole, pitääkö puolustukseen käyttää rahaa, vaan mihin sitä käytetään.

– Mitä meidän on kyettävä puolustamaan? Mitä pystymme realistisesti puolustamaan? Missä tarvitaan miljardien järjestelmiä ja missä halvempi, hajautettu ratkaisu tuottaa enemmän?

Puolustusministerin mukaan varallisuuden pitää päästä kertymään sukupolvelta toiselle.
Suomen henkeä kohti laskettu BKT junnaa lähes kahden vuosikymmenen takaisella tasolla, vaikka suomalaiset on nimetty maailman onnellisimmiksi jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Ristiriita voi kertoa siitä, että BKT mittaa kasvua yhä huonommin, taloustieteilijä Markku Stenborg sanoo näkökulmassaan.
Jukka Kopran mukaan demarit esiintyvät epäuskottavasti järjestöjen ystävänä.
Mainos