Venäjän hallitus turvautuu yhä enemmän suurimpien valtionpankkien rahoitukseen kattaakseen budjettialijäämää, joka saattaa ylittää seitsemän biljoonaa ruplaa (77 miljardia euroa) kuluvan vuoden loppuun mennessä ensimmäistä kertaa maan historiassa. Joka kolmas rupla, jonka Venäjän valtiovarainministeriö lainaa markkinoilta laskemalla liikkeelle liittovaltion joukkovelkakirjoja (OFZ), tulee Sberbankilta.
– Arvopapereiden ja OFZ-velkakirjojen osalta osuutemme on todellakin noin 30 prosenttia. Kolmannella vuosineljänneksellä osuus jopa hieman pieneni. Arvioin sen olevan noin 25 prosenttia, sanoi Sperbankin talousjohtaja Taras Skvortsov Interfaxin mukaan.
Skvortsovin mukaan Sberbank aikoo jatkossakin säilyttää osuutensa Venäjän valtionvelan ostajana. Pankki ottaa myös ennusteissaan huomioon valtiovarainministeriön suunnitelmat kasvattaa lainanottoaan voimakkaasti.
Valtiovarainministeriö aikoo hankkia velkamarkkinoilta budjettiin tänä vuonna viisi biljoonaa ruplaa takaisinmaksut huomioiden. Ensi vuonna tavoitteena on 6,14 biljoonaa ruplaa (68,2 miljardia euroa) ja vuosina 2027–2029 yhteensä lähes 18 biljoonaa ruplaa (200 miljardia euroa).
Valtiovarainministeriön arvion mukaan liittovaltion budjettialijäämä nousee tänä vuonna 7,3 biljoonaan ruplaan (81 miljardiin euroon) eli kaksinkertaiseksi alkuperäiseen tavoitteeseen verrattuna. Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 5,4 biljoonaa ruplaa (60 miljardia euroa).
Budjettiluonnoksen mukaan hallitus aikoo kasvattaa kotimaista valtionvelkaa seuraavien kolmen vuoden aikana 22 biljoonalla ruplalla (244 miljardilla eurolla) kattaakseen sotilasmenot. Valtionvelka nousee tänä vuonna 19,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna sen ennustetaan kasvavan 21,7 prosenttiin ja kolmivuotiskauden loppuun mennessä 24,1 prosenttiin.
Maailmanpankin tilastojen mukaan Venäjän valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta olisi näin suurin sitten vuoden 2002. Tuolloin velka vastasi 37,6:ta prosenttia bruttokansantuotteesta. Venäjän nykyhistorian ennätys nähtiin vuonna 1998, jolloin valtionvelka nousi 143,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja hallitus ilmoitti valtionvelan maksujen laiminlyömisestä eli ajautui maksukyvyttömyyteen.
2000-luvun alussa öljyn hinnan voimakkaan nousun ansiosta viranomaiset onnistuivat pienentämään velkaosuuden 6,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämän jälkeen velka alkoi jälleen kasvaa: vuonna 2010 sen osuus oli 9,1 prosenttia ja vuonna 2018 jo 16,2 prosenttia.
Lainanoton korkeat kustannukset takaavat velan nopean kasvun. Moskovan valtionyliopiston taloustieteellisen tiedekunnan varadekaani Oleg Buklemišev – joka työskenteli valtiovarainministeriössä ja hallituksessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa – varoittaa, että liittovaltion budjetin tilanne saattaa heikentyä entisestään seuraavan kahden vuoden aikana.
– Jotta nykyjärjestelmä voisi jatkaa toimintaansa, tarvitaan joko riskien pienentämistä, keskuspankin ohjauskoron laskua – eli inflaation jatkuvaa hidastumista – tai talouskasvua, jonka ansiosta ongelmat vähentyvät reaalisesti. Mitään näistä ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, Buklemišev sanoi.