Euroopan ja Venäjän heikentyneiden suhteiden myötä monet venäläiset diplomaatit ovat saaneet lähtöpassit takaisin Moskovaan. Aiemmin käytännössä vakoojina toimineet henkilöt eivät ole voineet jatkaa toimintaansa entiseen malliin. Nyt he pyrkivätkin jatkamaan vakoilua uusin keinoin. Asiasta kertoo Euronews.
Yksi viimeisimmistä esimerkeistä venäläisten vakoilutoiminnasta löytyy Bulgariasta. Pinnallisin puolin täysin tavallisilta vaikuttaneet kolme henkilöä ovatkin paljastuneet osallisiksi monisyistä vakoilujuonta.
Bizer Dzhambazov ja Katrin Ivanova pyörittivät järjestöä joka auttoi Iso-Britanniassa asuvia bulgarialaisia tutustumaan ”brittiläisen yhteiskunnan kulttuuriin ja normeihin”. Dzhambazov toimi kuljettajana sairaaloille ja Ivanova laboratorioassistenttina.
Orlin Roussev taas omisti yrityksen joka toimi signaalitiedustelualalla. Tätä ennen hän teki töitä Bulgarian energiaministeriölle neuvonantajana.
Venäjällä on neljänlaisia vakoiluverkkoja Euroopassa. Ensinnäkin on vakoojia, jotka työskentelevät ulkomaisissa suurlähetystöissä diplomaateiksi tekeytyneinä. Viime aikoina heidän toimintansa on selvästi hankaloitunut.
Toiseksi on virkamiehiä tai poliitikkoja, jotka Venäjä on onnistunut käännyttämään puoleensa. He saavat maksua palveluksistaan. Kolmas porukka sisältää Venäjältä tulleita peitetehtävissä olevia agentteja, jotka elävät näennäisesti normaalia elämää. He eivät yleensä paljasta olevansa venäläisiä.
Viimeistä ryhmää kutsutaan niin sanotuiksi ”nukkuviksi agenteiksi,” joiden tehtävänä on odottaa ja tarkkailla, luoda kontakteja ja mahdollisesti yrittää kontaktoida henkilöitä, jotka saattaisivat olla vakoilun kohteita tulevaisuudessa.
Sekä sotilastiedustelupalvelu GRU, että sisäisestä turvallisuudesta vastaava FSB ovat molemmat vastuussa vakoilutoiminnan toteuttamisesta.
– Venäläinen järjestelmä edellyttää kompetenssien hämärtämistä tai jopa kaksinkertaistamista, jotta virastot (GRU ja FSB) voivat tarkistaa ja valvoa toisiaan, Suomen Ulkopoliittisesta instituutin Venäjä-asiantuntija Ryhor Nizhnikau toteaa.
Viime vuoden helmikuun jälkeen satoja venäläisiä on julistettu persona non grataksi. Tämä on aiheuttanut vakoojakunnassa suuria muutoksia
– Paljon venäläisiä diplomaatteja, vakoojia, on karkotettu. Heidän inhimilliset resurssinsa ovat kutistuneet valtavasti, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuskuksen asiantuntija Maxime Lebrun kertoo.
– Joten nyt heidän täytyy luottaa tavallisiin venäläisiin ulkomailla tai ehkä ihmisiin muissa maissa, kuten Bulgariaaa, joita voidaan pakottaa puhumaan jonkun kanssa tai keräämään tietoa työpaikaltaan, ehkä jostain teknologiaan liittyvästä paikasta.
