Venäjällä ei ole voimavaroja puuttua Yhdysvaltojen toimintaan Venezuelassa, arvioivat venäläiset ulkopolitiikan asiantuntijat venäläislehti Kommersantille.
Venäjän tiedeakatemian Latinalaisen Amerikan instituutin johtaja Dmitry Rozental uskoo, että Donald Trump ei alun perin halunnut hyökätä Venezuelaan. Hän arvioi, että sisäpoliittiset syyt kuitenkin ajoivat Trumpin toimimaan.
– Trumpin täytyi saada äänestäjät liikkeelle ja kerätä tukea amerikanvenezuelalaisilta ja -kuubalaisilta, jotka ovat erittäin kriittisiä vasemmistohallintoja kohtaan, mukaan lukien Venezuelaa. Mutta sitten tilanne muuttui monimutkaiseksi, eskaloitui, ja Trump sanoi ja teki niin paljon, että hän ei voinut enää perääntyä, Rozental pohtii.
Rozental arvelee, että Venäjällä ei ole juuri vaihtoehtoja vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Nicolas Madurolle ja Venezuelan sosialistihallinnolle voidaan antaa lähinnä henkistä tukea.
Russia in Global Affairs -lehden päätoimittajan Fjodor Lukjanov taas arvioi iskun osoittavan, että Trump on tosissaan Monroen opin paluusta. Monroen oppi viittaa presidentti James Monroen ajatukseen siitä, että yhdenkään ulkopuolisen vallan ei pitäisi saada jalansijaa Pohjois- tai Etelä-Amerikassa.
Toisin kuin sodat Afganistanissa ja Irakissa, iskut Venezuelaan pyritäänkin esittämään loputtomien merentakaisten sotien sijaan Yhdysvaltojen turvallisuutta edistävänä asiana. Tähän viittaavat myös Madurolle asetetut syytteet huumeiden salakuljetuksesta.
– Maduron syöksemisen vallasta pitäisi osoittaa kaikille Latinalaisen Amerikan maille, kuka on alueen pomo, Lukjanov tiivistää.
Venezuelan tapahtumat asettavat myös Venäjän hankalaan paikkaan. Maduro on Vladimir Putinin pitkäaikainen liittolainen, mutta kaukaisen Venezuelan tukeminen konkreettisesti on mahdotonta. Lisäksi Kremlin huomio on Lukjanovin mukaan nyt Ukrainassa.
– Caracas-sympatioista huolimatta Kreml tuskin keskeyttää perustavanlaatuisen tärkeää peliä toissijaisten asioiden vuoksi, Lukjanov sanoo.
MGIMO-yliopiston Kansainvälisen politiikan instituutin johtajan Maksim Sutškovin mukaan Trumpin toiminta on riskialtista, mutta ei holtitonta. Isku näytti olevan hyvin suunniteltu sekä poliittisesti että sotilaallisesti. Sillä lienee vaikutuksia myös Venäjään, jos Yhdysvallat saa Venezuelan öljyvarat haltuunsa.
Venäjän kansainvälisten asioiden neuvoston asiantuntijan Aleksei Naumov jakaa näkemyksen.
– Donald Trump haluaa yhtä asiaa: Hallita. Hallita Venezuelan poliittista järjestelmää, hallita sen öljyrikkauksia, hallita koko Latinalaista Amerikkaa, Naumov toteaa.
Naumov pohtii, että Venezuelan iskujen myötä suurvaltojen etupiirijaosta on jälleen tulossa todellisuutta. Tässä todellisuudessa Venäjällä ei ole tulevaisuutta Latinalaisessa Amerikassa.
– Venäjällä on oma etupiirinsä, ja vaikka olisimme kuinka myötätuntoisia bolivarista tasavaltaa [Venezuelaa] kohtaan, on selvää, että liiallisen aktiivinen kamppailu sen säilyttämiseksi ei olisi vain turhaa, mutta myös tarpeetonta, kun otetaan huomioon kyvykkyytemme ja ulkopoliittisten prioriteettiemme rajat, Naumov linjaa.
Hän sanookin, että uudessa moninapaisessa maailmassa suurvallat hallitsevatkin lähinnä omaa maatansa ja sen ympärillä olevia alueita.
– Tällaisessa vaarallisessa ja vaikeasti ennustettavassa maailmassa on hyvä muistaa, että Jumala on yleensä niiden puolella, joilla on eniten pataljoonia. Ja onneksi elämme maassa, jossa ei ole pataljoonista pulaa, Naumov iloitsee.
– Venäjän kohtaloa muovaavat taistot käydään ja tullaan käymään kaukana Latinalaisen Amerikan rannoilta.
