Tekoälyllä luodun sisällön määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Samalla tekoälykuvien tunnistaminen on vaikeutunut, sillä parhaimmillaan ne voivat näyttää lähes aidoilta valokuvilta.
Norjalaisen TV2:n automedia Broomin lukija törmäsi ongelmaan käytännössä. Hän epäili eräässä jutussa julkaistua kuorma-auton kuvaa tekoälyllä luoduksi, koska siinä näkyi useita omituisia yksityiskohtia.
Kuva oli peräisin Norjan tiehallintovirastolta Statens vegveseniltä. Lukijan huomio kiinnittyi muun muassa kuorma-auton oven takana olevaan epämääräiseltä näyttävään ikkunaan ja takimmaisen akselin pyörään. Myös oven alareunan muoto vaikutti poikkeavalta ja yksi takavalo näytti puuttuvan.
Tällaiset epäjohdonmukaisuudet voivat olla merkkejä tekoälyllä luodusta kuvasta. Generoiduissa kuvissa esimerkiksi esineiden muodot, rakenteet ja keskinäiset suhteet voivat olla epäloogisia tai pienet yksityiskohdat sulautua toisiinsa.
Epäilylle löytyi toinen selitys
Tässä tapauksessa kuva ei kuitenkaan ollut tekoälyn luoma.
Tiehallintoviraston tarkastusjohtaja Morten Ivar Johnsrud Kristiansen kertoi Broom-medialle, että viranomainen oli muokannut kuvaa yksityisyyden suojaamiseksi. Kuvasta oli poistettu muun muassa yrityksen ja kuljettajan tunnistetietoja, rekisteritunnus sekä kuorma-autossa, veneessä ja vaihtolavassa näkyneitä nimiä ja merkintöjä.
Muokkaukset olivat jättäneet kuvaan jälkiä, jotka saattoivat näyttää tekoälyn tekemiltä virheiltä.
Tapaus osoittaa tekoälykuvien tunnistamisen keskeisen ongelman: yksittäinen vääristymä tai epäluonnollinen yksityiskohta ei vielä todista kuvan alkuperää. Samanlaisia jälkiä voivat aiheuttaa tavallinen kuvankäsittely, anonymisointi ja muu retusointi.
Automedia kertoo itsekin sumentavansa esimerkiksi kasvoja ja rekisterikilpiä yksityisyyden suojaamiseksi. Median mukaan se ei kuitenkaan muuta kuvien varsinaista sisältöä.
Samaa tehdään ajoittain suomalaisissakin medioissa, vaikka rekisterikilpien tai julkisella paikalla kuvattujen ihmisten kasvojen peittäminen ei ole journalismissa automaattinen vaatimus. Verkkouutiset on aiemmin kertonut, että tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan journalistisessa tarkoituksessa käsiteltäviin henkilötietoihin vain rajoitetusti.
Julkisella paikalla otettuja kuvia voidaan siten julkaista journalistisessa tarkoituksessa myös ilman kuvattavan suostumusta. Julkaisussa on silti huomioitava hyvä journalistinen tapa ja esimerkiksi yksityiselämän suoja.
Pienet yksityiskohdat ratkaisevat
Palataan vielä jutun kuvatehtävään. Tämän jutun kuvituskuva on luotu tekoälyllä, ja siihen on jätetty tarkoituksella useita epäjohdonmukaisuuksia. Sivupeilin heijastus ei vastaa ympäristöä, pyörien vanteet ja kiinnitykset ovat keskenään oudon erilaisia ja yksi takapyöristä näyttää rakenteeltaan epäluonnolliselta. Myös ohjaamon ikkunoiden muodot ja sijoittelu sekä koripaneelien saumat ovat paikoin epäloogisia.
Yksittäinen tällainen virhe ei kuitenkaan vielä todista kuvan olevan tekoälyllä tehty, sillä samankaltaisia jälkiä voivat aiheuttaa myös kuvankäsittely, retusointi, perspektiivi ja heijastukset.
Ilman edellä mainittuja yksityiskohtia kuvan tunnistaminen tekoälyn tuotokseksi voi olla yllättävän vaikeaa. Alla asiasta on havainnollistava esimerkki. Jos et tietäisi, uskoisitko kuvaa oikeaksi valokuvaksi?
